Venäläisten joukkojen kerrotaan ryömivän 15 kilometriä pitkässä kaasuputkessa Kurskin alueella, yllätyksenä ukrainalaisille. Tämä herättää kysymyksiä siitä, voisiko sama tapahtua Suomessa.

Suomen kaasun siirtoverkosta vastaa valtion omistama Gasgrid, jonka karttapalvelu paljastaa siirtoverkoston sijainnit julkisesti. Gasgrid eriytettiin Gasumista vuonna 2020. Gasumilla oli aikaisemmin sopimus venäläisen Gazpromin kanssa kaasutoimituksista, mutta tällä hetkellä Venäjän maakaasun tuonti Suomesta on keskeytetty Ukrainan sodan myötä.

Balticconnector, joka yhdistää Suomen ja Viron, kärsi vaurioita syksyllä 2023, kun hongkongilainen rahtialus Newnew Polar Bear ajautui sen päälle. Balticconnector oli ainoa putki, jota kautta Suomelle tuotiin kaasua, ja sen korjaustyöt valmistuvat huhtikuussa 2024.

Europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok) ilmaisi huolensa, eikä näe suurta turvallisuusuhkaa, mikäli venäläissotilaita ryömisi Suomen kaasuputkiin. Hän huomautti, että maassa ei ole saatu vauhtia jalkaväen toimintamallista, jossa pieni osasto ryömisi pitkään ilman raskaita aseita.

Erityisesti Ukraina on täysin erilaisessa tilanteessa, sillä siellä taistellaan aktiivisesti. Toveri lisäsi, että maanalaisia tunneleita ja putkia on ollut käytössä sodankäynnissä ennenkin, mutta rauhan aikana niiden hyödyntäminen on rajallista.

Iltalehti nosti esiin myös aikaisemmat keskustelut turvallisuusriskeistä, joita kaasuputket voivat aiheuttaa. Muun muassa Eero Heinäluumalla (sd) on aikaisemmin kysynyt putkien hyväksymisestä ja niiden mahdollisista uhista.

Gasgridin kartat osoittavat, että Imatran rajapisteeltä kulkevat putket ovat noin 0,7 ja 0,9 metriä halkaisijaltaan, mikä tekee niiden hyödyntämisestä ryömimiseen äärimmäisen haastavaa. Venäläisjoukkojen väitetyt putket Ukrainassa olivat lähes kaksinkertaisia halkaisijaltaan, mikä tarkoittaa ahtaampaa toimintaympäristöä Suomessa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee hallituksen esitystä maakaasun tuonnin väliaikaisesta kieltämisestä Venäjältä ja Valko-Venäjältä. Esityksen tarkoitus on estää mahdolliset uhkat Suomen maakaasuverkkoon liittyen. Asiantuntijat ovat jo pitkään varoitelleet energian käyttöä työkaluna Venäjän taholta, mikä tekee riippuvuuden vähentämisestä yhä tärkeämpää.

Toveri katsoo, että olisi ollut tärkeää tiedostaa jo aiemmin, miten presidentti Vladimir Putinin hallinto on käyttänyt energiaa geopoliittisena aseena. Nykyisin Suomi toimii strategisesti itsenäisesti energian suhteen, ja hälyttävä riippuvuus Venäjän kaasusta on vähitellen historiaa.