Uuden lain, joka säätelee työllistymisaikaa työllistäville maahanmuuttajille, voimaanastuminen viivästyy merkittävästi. Alun perin lain oli tarkoitus tulla voimaan huhtikuun 1. päivänä, mutta käsittely hallituksen esityksestä on edelleen kesken hallintovaliokunnassa.

Mietintö luonnos esitetään valiokunnassa torstaina, mutta sen jälkeen se palaamme vielä täysistuntoon käsittelyyn, mikä tarkoittaa, että lakimuutoksen voimaantulo venyy. Tämä ei itsessään ole poikkeuksellista, mutta MTV Uutisten saamien tietojen mukaan viivytys johtuu kokoomuksen ja perussuomalaisten keskinäisistä erimielisyyksistä lain yksityiskohdista, erityisesti elinkeinoelämän huolten huomioimisessa.

Lain tarkoitus on antaa työllistyville maahanmuuttajille kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ, jos heidän työsuhteensa päättyy. Erityisasiantuntijoiden osalta tämä aikaraja olisi kuusi kuukautta. Lakimuutos edellyttää myös, että työnantajat ilmoittavat työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle.

Lakiesitystä on pahasti kritisoitu kaikilta tahoilta, sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät ovat ilmaisseet huolensa lain mahdollisista negatiivisista vaikutuksista Suomen maakuvaan ja houkuttelevuuteen investointikohteena. Molemmat tahot vaativat aikarajan pidentämistä kolmen kuukauden sijaan sekä työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta luopumista.

Erityisesti henkilöstöalan yrityksiä edustava Hela ry on näyttänyt huolensa lain mahdollisista laajennuksista, jotka voisivat ulottua jopa yhden päivän mittaisiin keikkatyöhön. Hela ry:n toimitusjohtaja Merru Tuliara on varoittanut, että tällainen sääntö voisi aiheuttaa kohtuuttoman hallinnollisen taakan työnantajille.

– Toivomme, että hallintovaliokunnan mietinnössä täsmennetään, ettei lakia sovelleta keikkatyöhön, Tuliara sanoo.

Kokoomus on ollut halukkaampi huomioimaan elinkeinoelämän huolia, kun taas perussuomalaiset ovat vastustaneet muutoksia lain esityksessä. Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas ei halua kommentoida viivästymisen syitä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnon mukaan työnantajan ilmoitusvelvollisuus lisää yrityksille ylimääräistä taakkaa, mutta vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä. Työnantaja voisi ilmoittaa työsuhteen päättymisestä Maahanmuuttovirastolle jollakin sähköisellä alustalla, kuten Enter Finland -palvelussa.

Hallituksen lakiesityksessä arvioidaan, että työnantajien ilmoitusvelvollisuuden myötä vuosittain tulisi lisää noin 2750 ilmoitusta, mikä johtaisi noin 30 000 euron lisäkustannuksiin. Mikäli lakia sovellettaisiin myös päivittäisiin keikkatöihin, se voisi tarkoittaa tuhansia lisäilmoituksia ja suuri lisätäytettä hallinnolliselle työlle.