Yliopistohaku on kokenut merkittävän muutoksen, joka jakaa mielipiteitä ja herättää hämmennystä abiturienttien ja nuorten keskuudessa. Tämä historiallinen valintakoeuudistus tuo mukanaan uusia sääntöjä ja mahdollisuuksia viime hetken opiskelupaikkahakemuksille.

Tänä keväänä toinen yhteishaku korkeakouluopintoihin avautui ja päättyy ennen lähelle kesää. Hakea voi enintään kuuteen hakukohteeseen, mikä on aikaisempaan verrattuna huomattava parannus. Valintakokeita on nyt vähemmän, ja hakijat voivat pyrkiä samaan kokeeseen useammalle koulutusalalle.

Yliopistot järjestävät yhdeksän kansallista pääsykoetta, joilla voi hakea suurimpaan osaan kanditason koulutuksista. Esimerkiksi valintakokeessa hakija, jolla on O-kirjain, voi pyrkiä opiskelemaan useita eri aineita kuten filosofiaa, historiaa tai teologiaa.

Joillakin aloilla saattaa kuitenkin olla vaihtoehtoisia valintakokeita, kuten taidealoilla. Tämä muutos tarkoittaa, että aiempi käytäntö, jossa opiskelijavalinnoissa oli jopa toistasataa erilaista valintakoetta, on historiassa. Uudistuksen taustalla on halu tehdä prosessista sujuvampaa ja opiskelijan kannalta ystävällisempää.

Opinto-ohjaaja Suvi Niemeläinen toivoo, että opiskelijat voivat nyt keskittyä enemmän valintakokeiden sisältöön ja perusteisiin sen sijaan, että he joutuisivat juoksemaan useissa eri kokeissa. Tämä tuo mukanaan vähemmän stressiä ja lisää mahdollisuuksia onnistua.

Valintakokeet eivät ole enää pelkästään monivalintakysymyksiä, vaan niissä on myös eriytyviä osioita, jotka mittaavat hakijan valmiuksia ja osaamista. Juurus varoittaa, että työskentely valintakokeisiin on edelleen haasteellista, eikä se onnistu vain arvaamalla oikein. Hakijat tarvitsevat kehittävän lukutaidon ja pyrkijöiden on tärkeää valmistautua huolellisesti.

Mikäli nuori haaveilee yliopistosta ja hänen lukion todistus riittää, hän voi päästä koulutukseen ilman valintakoetta. Juuruksen mukaan todistusvalinnan kautta valitaan noin puolet ensimmäisen vuoden opiskelijoista, mutta tämä osuus vaihtelee aloittain.

Valintakoeuudistus tuo mukanaan myös muutoksia pisteytyksiin, jotka astuvat voimaan ensi keväänä. Tämä tarkoittaa, että ylioppilaat voivat tehdä ainevalintoja kiinnostuksensa mukaan ilman pelkoa tulevista pisteistä.

Niemeläinen kannustaa opiskelijoita hakemaan rohkeasti, sillä uusi järjestelmä on vielä kokeiluvaiheessa. Ensikertalaisuus on merkittävä etu, sillä suurin osa paikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville.

Lopuksi hyviä vinkkejä hakemiseen: järjestä hakukohteet mieluisuutta mukaan, ja muista tutustua eri koulutusohjelmiin, joita yliopistot tarjoavat. Koulutusten kenttä on laaja ja tarjonta sisältää niin paljon muuta kuin vain lääkiksen ja oikeustieteen. Oikealla valmistautumisella ja asenteella on mahdollisuus löytää juuri se oikea oppiala.