Ateneum, ikoninen taidemuseo Helsingissä, avaa ovensa uudenlaiseen näyttelyyn, joka keskittyy rohkeisiin ja määrä­tietoisiin naistaiteilijoihin, jotka ovat jääneet historian varjoon. Tämä näyttely on huipputapaus, joka rikkoo sekä rajat että lasikatot ja antaa äänen aikakauden unohtuneille mestareille.

Näyttelyn keskiössä on Hilda Olson, Suomen ensimmäinen naispuolinen luonnontieteellinen kuvittaja, joka tunnetaan kauniista akvarelleistaan hämähäkeistä. Hänen teoksiaan on viimeksi esitelty vuonna 1860, minkä jälkeen ne ovat jääneet unohduksiin, kunnes nyt Ateneum tuo ne takaisin valokeilaan. Muutokset taiteilijan uralla pakottivat Olsonin siirtymään tapettimallien suunnittelijaksi, mikä oli tavallista monille naisille tuona aikana.

Samoin heitä, kuten Fanny Churberg, suomalainen taiteilija, jonka rohkeat värivalinnat ja voimakkaat maisemat saivat aikaan arvostusta vasta hänen kuolemansa jälkeen. Tämä unohtaminen ei ollut harvinaista; monet naistaiteilijat kokivat samanlaista vähättelyä, ja vain harvat heistä saivat ansaitsemansa tunnustuksen.

Uusi näyttely "Rajojen rikkojat" nostaa esiin 53 naistaiteilijaa, joiden teokset - maalaukset, veistokset ja piirrokset - ovat näytillä ensimmäistä kertaa Suomessa. Mukana ovat myös muut tunnetut taiteilijat, kuten Alexandra Frosterus-Såltin ja Ida Silfverberg, jotka ovat jättäneet jälkensä suomalaiseen taiteeseen.

Taiteilijan valinta ei ollut helppo 1800-luvulla; naiset joutuivat usein valitsemaan uran ja perheen välillä. Taideopintoihin pääsy oli rajoitettua; monet naiset joutuivat matkustamaan ulkomaille kouluttautuakseen, ja erityisesti oli haasteellista löytää turvallisia matkareittejä ilman miespuolista saattajaa.

Näyttely tuo myös esiin sen karun tosiasian, että naistaiteilijoiden aiheet, kuten maisemat ja kukat, saatettiin usein jättää kriitikoiden huomiotta. Vaikka jotkut, kuten Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff, menestyivät, suurin osa taisi epäoikeudenmukaisuutta taiteen kentällä.

Ateneumin johtaja Anna-Maria von Bonsdorff korostaa, että naisten äänen esiin tuominen on yhä tärkeää, koska "kaikki esteet eivät ole vieläkään raivattu". Nykyisin naisten taiteellinen työ ja sen tunnustaminen ovat enemmän kuin ajankohtaisia aiheita, ja Ateneum tekee työtä tämän eteen.

Näyttely "Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat" on avoinna Helsingissä 7.3.-24.8.2025, ja se lupaa avata uusia näköaloja sukupuolen, taiteen ja historian monimutkaisesta suhteesta.