Nooralotta Neziri, suomalainen pika-aituri, on päätynyt merkittävään ratkaisuun uuden kilpailukauden kynnyksellä. Hän on päättänyt ottaa ohjat omiin käsiinsä valmennuksessa, eikä hänellä ole enää perinteistä valmentajaa.

Kausina 2021 ja 2022 Nezirin valmentajana toimi Matti Vyyryläinen. Kun yhteistyö päättyi, Neziri on hakenut uusia tuulia treeniohjelmansa toteuttamiseen. Hänen puolisonsa, Ville-Matti Rantala, sekä pikajuoksija Samir Demnati ovat nyt hänelle apuina. Rantala on mukana, mutta entistä pienemmällä roolilla.

"Teen itse omat treeniohjelmani ja olen vastuussa harjoittelustani. Kuvio on siis tiivistynyt entisestään. Käytännössä valmennan itseäni," Neziri kertoo.

"Puolisoni on totta kai apuvalmentajana. Kyselen paljon ja pyydän apua häneltä. Harri Aalto auttaa myös Satakunnan päässä, mutta ydinporukka on minä ja puolisoni siinä rinnalla."

Nezirille on ollut vaikeaa aikaa viime vuosina. Marraskuussa 32 vuotta täyttävä pika-aituri on kohdannut loukkaantumisia ja takapakkeja, mutta nyt hän aikoo palata uransa terävimmälle huipulle.

"Koen, että kohta 32-vuotiaana tunnen oman kehoni parhaiten. Mielestäni sen arvostaminen ja kuunteleminen on nyt avainasia. Kukaan muu ei voi täysin tietää, miltä se tuntuu," hän sanoo.

Nezirillä on edelleen intohimoa ja uskoa tulevaisuuteen. Hän toivoo, että pystyy yllättämään sekä itsensä että muut hienoilla suorituksilla. Viime toukokuussa hän itki riemusta, kun juoksi parhaan aikansa kolmeen vuoteen – 100 metrin aidoissa 13,01 sekuntia Jyväskylässä. Tuo hetki toi hänelle uskoa onnistumisiin, mutta kausi muuttui yllättäen vaikeaksi, kun hän joutui jäämään pois Rooman EM-kisoista loukkaantumisen vuoksi.

"Olen treenannut nyt seitsemän viikkoa. Ensimmäiset neljä olivat todella kevyttä, jotta jalka saatiin kestämään. Nyt olen jo juossut piikkareillakin," Neziri vahvistaa.

Vaikka uran lopettaminen on varmasti ollut mielessä, Neziri tuntee, että hänellä on vielä paljon annettavaa. Hänen esikuvansa, Lotta Harala ja Annimari Korte, näyttävät esimerkkiä siitä, että yli kolmekymppisinä voidaan vielä rikkoa ennätyksiä.

"En halua jättää hommaa puolitiehen. Olen aina haaveillut juoksevani huippuaikoja, ja uskon, että voin juosta vielä paremmin," hän sanoo. Neziri juoksi vuonna 2016 uuden Suomen ennätyksen ajalla 12,81, jolle Korte purki kolme vuotta myöhemmin.

Neziri ei usko, että ikä olisi este ennätysten rikkomiselle, eikä hän aiokaan antaa iän rajoittaa itseään. "Uskon, että tämä on vanhanaikaista ajattelua. Kehoni ei ole nyt erilainen verrattuna vaikkapa 28-vuotiaana. Pitää vain järkevöittää tekemistä," hän pohtii.

Tavoitteet eivät keskity vain henkisiin ennätyksiin, vaan Neziri priorisoi ennen kaikkea terveellistä kilpailukautta. "Tavoitteeni on, että aikani olisi vähintään 12,7 sekuntia," hän sanoo itsevarmasti.

Viimeksi keskiviikkona Neziri oli mukana juhlimassa, kun hänen pitkäaikainen ystävänsä, ex-kolmiloikkuri Kristiina Mäkelä, julkaisi kirjaansa. Mäkelä päätti uransa viime kauteen, mikä nosti esiin tunteita uran päättymisestä.

"On haikeaa nähdä, että läheiset ihmiset alkavat lopettaa. Kristiina on ollut yksi ensimmäisistä urheiluystävistäni, ja arvostan hänen rohkeuttaan ja sitoutumistaan," Neziri päättää.