Ateneum on avannut uuden, aikarajoja rikkovan näyttelyn, joka tuo esille rohkeat ja määrätietoiset naistaiteilijat, jotka ovat jääneet historian varjoon. Tämä näyttely, nimeltään 'Rajojen rikkojat', nostaa esiin naispuolisia taiteilijoita, joiden työt ovat joko unohtuneet tai jääneet huomaamatta.

Yksi näyttelyn tähdistä on Hilda Olson, Suomen ensimmäinen naispuolinen luonnontieteellinen kuvittaja. Hänen akvarellinsa, joista monet esittävät hämähäkkejä, saivat ensi kertaa laajaa huomiota vuonna 1860, mutta sen jälkeen ne ovat olleet lähes täysin näkymättömissä. Toisin kuin monet muut naistaiteilijat, Olson joutui lopulta luopumaan urastaan ja siirtymään tapettimallien suunnittelijaksi. Hänen tarinansa on esimerkki siitä, kuinka monet lahjakkaat taiteilijat ovat kamppailleet löytääkseen paikkansa taiteen maailmassa.

Toinen unohtunut taiteilija on Fanny Churberg, joka tunnettiin voimakkaista väreistään ja elävyydestään. Hänen maalauksensa, täynnä eloisuutta ja omaperäisyyttä, ovat saaneet arvostusta vasta hänen kuolemansa jälkeen. Churbergin ja Olsonin rinnalla näyttelyssä on töitä myös muilta vähän tunnetuilta suomalaisilta taiteilijoilta, kuten Alexandra Frosterus-Såltin, Ida Silfverberg ja Victoria Åberg.

1800-luvun naisartistit kohtasivat monia haasteita. Maalaamista ei pidetty naisille tyypillisenä, ja monet naiset joutuivat tekemään vaikeita valintoja perheen ja uran välillä. Taideopintoihin pääsy oli rajallista, ja naisten oli matkustettava ulkomaille, useimmiten miesten saattamana, saadakseen tarvitsemaansa koulutusta.

Elisabeth Jerichau-Baumann, puolalais-tanskalainen taidemaalari, on yksi menestyneistä naistaiteilijoista, jonka teokset saivat kuninkaallista huomiota aikanaan. Hänelle tilattiin muotokuvia, mikä oli harvinaista naisille tuona aikana. Jerichau-Baumann opiskeli Saksassa ja sai vaikutteita italialaisista mestareista.

Ateneum on sitoutunut tutkimaan naistaiteilijoiden historiaa, ja näyttelyssä korostuu se, kuinka tärkeää on nostaa esiin naisten elämää ja työtä taiteen kentällä. Vaikka naisten osuus taidekentällä on kasvanut, edelleen on esteitä, jotka rajoittavat naistaiteilijoiden mahdollisuuksia. Tiedämme, että naisten palkat ovat edelleen alhaisemmat kuin miesten, ja tämä on se asia, johon meidän on edelleen puututtava.

'Rajojen rikkojat' -näyttely on auki Ateneumissa Helsingissä 7.3.–24.8.2025. Tämä on tilaisuus nähdä sellaisia teoksia, joita ei ole aiemmin ollut saatavilla Suomessa ja arvostaa naisten merkitystä taiteen historiassa.