”Joskus vaikuttaa kuin olisimme myrskynsilmässä.”

Näin kuvaili eurooppalaisten autoteollisuuden tilaa alan etuja ajavan Acean pääjohtaja Sigrid de Vries syyskuussa, ja hänen sanansa ovat osoittautumassa entistä ajankohtaisemmiksi.

Viime kuukausina Euroopan autoala on kokenut valtavia muutoksia. Volkswagen on ilmoittanut harkitsevansa kolmen tehtaan sulkemista Saksassa, mikä tarkoittaa tuhansia työpaikkoja, ja lisäksi se aikoo alentaa palkkoja kymmenellä prosentilla. Samalla Audi, yksi Saksan arvostetuimmista automerkeistä, aikoo lakkauttaa tuhansia työtehtäviä, kuitenkin pitäen tuotannon ennallaan.

Myös amerikkalainen Ford on käärinyt hihansa ja aikoo vähentää työpaikkoja Euroopassa; erityisesti Saksassa, jossa irtisanomisia on suunnitteilla noin 2 900.

Massiivisten leikkausten taustalla on kiristynyt sähköautokauppa. Kiinalaiset automerkit ovat hallinneet markkinoita, kyeten tarjoamaan edullisia sähköautoja, mikä on pakottanut eurooppalaiset valmistajat sopeutumaan vaikeassa kilpailutilanteessa.

Acea, eurooppalaisen autoteollisuuden kattojärjestö, onkin ojentanut kätensä Euroopan Unionille. Se vaatii kiireellisiä toimia valmistajien tueksi, erityisesti ensi vuotta varten, jolloin tiukentuvat päästörajoitukset uhkaavat aiheuttaa miljardin sakot alan yrityksille. Järjestö odottaa joustoja rajoituksiin, sillä ilman niitä tilanne voi pahentua dramaattisesti.

Euroopan ytimessä tapahtuvat irtisanomiset, useisiin kymmeniin tuhansiin nousevat, saattavat laukaista poliittista liikehdintää. Saksa, Euroopan suurin talous, tulee varmasti vaatimaan joustoja, ja uusi EU-komissio tuskin voi jäädä kuulemattomaksi.

Saksan mahdollinen uusi liittokansleri, kristillisdemokraatteja edustava Friedrich Merz, saattaa nostaa esiin kysymyksiä EU:n poliittisesta ohjauksesta – onko se sanktioivaa vai voisiko se mahdollistaa kehityksen.

Samaan aikaan Suomessa SKAL, kuljetusalan etujärjestö, vaatii ratkaisuja kustannuspaineisiin. Pitkien etäisyyksien ja haastavan ilmaston vuoksi Suomi on erityisessä vaarassa, ja kilpailukyky sekä työpaikat ovat nyt enemmän kuin koskaan vaakalaudalla.

Kaikesta tästä huolimatta Eurooppa seisoo myrskynsilmässä, ja tulevaisuus näyttää entistä epävarmemmalta. Kuinka pitkälle merkitsevät muutokset ulottuvat eri maiden talouksiin, ja mitä tämä tarkoittaa työntekijöille ja perheille? Kysymykset ovat polttavia, ja vastauksia kaivataan kipeästi.