Maastohiihdon maailmancupin pistesysteemin on muututtava radikaalisti ensi kaudeksi, kirjoittaa Atte Husu.

Vuonna 1982, ensimmäisestä jaettavasta pistesysteemistä lähtien, maailman huipulle pääsi vain ne, jotka todella ylsivät parhaimmistoon. Norjalainen Pål Gunnar Mikkelsplass voitti ensimmäisen kisan, ja suomalaiset, kuten Pertti Teurajärvi ja Harri Kirvesniemi, osoittivat myös kykyjään. Alun perin pistesäännöt olivat tiukat: vain 15 parasta kilpailijaa sai pisteitä.

Kuitenkin 42 vuotta myöhemmin hiihtäjät voivat saada merkittäviä pisteitä jopa sijoittumalla huonosti. Viimeisimmässä kilpailussa Davosissa Taiwan pääsi mukaan pistesysteemiin, kun Sophia Tsu Velicer toi maalleen ensimmäiset kymmenen pistettä. Jos aiemmin pistesysteemin avaaminen merkitsi huipputason saavuttamista, nykyisin se tuntuu olevan enemmän muodollisuus.

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on uusiutunut kaudeksi 2022-2023, lisäämällä pisteet 50 parhaalle kilpailijalle, mutta tämä on aiheuttanut ongelmia naisten kilpailuissa. Esimerkiksi Davosissa FIS:n uusi pistesysteemi sallii kilpailijoiden saada pisteitä jopa sijoittumalla 41. sijalle – 10 minuutin erolla voittajaan. Tämä ei vain heikennä kilpailua, vaan myös vähentää naishiihdon arvoa.

Naisten maailmancupin kilpailuissa osallistuja määrä on ollut lähes koko kauden ajan huolestuttavan matala. Avauksen keskiarvo oli 49 osallistujaa, mutta nyt se on vaihdellut noin 50-60 kilpailijan välillä. Erityisesti Rukan avauksessa naisten kilpailuissa oli enemmän hiihtäjiä, mutta Lillehammerin kisassa osanottajia oli vain alle 50. Tämä on hälyttävää, sillä FIS:n toiveena oli lisätä naishiihdon vetovoimaa.

FIS:n selitys uusille pistejärjestelmille on, että niiden avulla pienemmät maat tuetaan helpommin. Kuitenkin todellisuudessa tilanne on silmänkääntötemppu, joka kiinnostaa vain FIS:n johtoa. Olympiakomitea toivoo, että lajit tavoittavat monia kansallisuuksia, mutta tämä tavoite toteutuu nykyisellä sysäyksellä vain pinnallisesti.

Maastohiihdon pistesysteemi on muuttunut niin, että se on alennuksessa erityisesti naisten kilpailuissa. Tilanne on hälyttävä – naiset voivat ansaita pisteitä vain maaliintulolla tai selviytymällä lähdöstä, vaikka he notkuvat kärjen perässä. Samaan aikaan alppihiihdossa ja mäkihypyssä edelleen jaetaan pisteitä vain 30 parhaalle. Onko tämä oikeudenmukaista? Hiihtoliiton olisi aika herätä ja korjata tämä epäkohdat, jotta naishiihdon arvostus palautuisi sekä kilpailijat että fanit ansaitsevat sen.