Blogi

Suomi on historiallisen innovaatiohengen maa, jolla on ollut ainutlaatuinen asema globaalissa kilpailussa. Vanhasen hallitusten aikana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitus (TKI) nousi huikeat 3,7 %:iin BKT:sta, mikä nosti meidät maailman kärkitiloihin. Useat kansainväliset rankingit nostivat Suomen yhdeksi maailman kolmesta kilpailukykyisimmästä maasta.

Kuitenkin viime vuosina tämän hohto on himmentynyt. Esimerkiksi Nokian vaikeudet ovat olleet merkittävä tekijä Suomen innovaatioimagon heikentymisessä. Nyt monet asiantuntijat väittävät, että suurin syy on leikkaukset tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa.

Vuosien 2011 ja 2015 vaalien alla lähes kaikilla puolueilla oli sama säästökohde – tutkimuksesta, kehittämisestä ja innovaatioista leikkaaminen. Innovaation käsitteen kokevat monet kaukaisena ja vaikeasti ymmärrettävänä, ja keskustelut aiheesta ovat usein saaneet ihmiset epätietoisiksi. Jyvaskylän kävelykadulla tai Uuraisten torilla innovaatiopuheiden kuuleminen oli harvinaista, ellei juomana ollut tuoretta kahvia.

Kataisen, Sipilän ja Marin hallitukset ovat kaikki vuorollaan leikanneet julkista T&K&I-rahoitusta. Noin 2,5 miljardin euron julkisista varoista, joita pääasiassa hallinnoivat OKM ja TEM, on leikattu merkittävästi. Muutokset, kuten avustusmuotoisten tukien muuttaminen lainoiksi, ovat olleet erityisen haitallisia tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille. VTT:n kaltaiset tutkimuslaitokset ovat kärsineet rahoituksen vähenemisestä, mikä on vaikuttanut suorastaan koko innovaatiokenttään Suomessa.

Rahoituksen ja julkisten investointien suojeleminen on ollut erityisen tärkeää, sillä se mahdollistaa valtion osallistumisen riskinkantoon yritysten kehittäessä uutta teknologiaa. Business Finland on tässä rahoituksessa ollut avainasemassa, aiemmin tunnettu Tesi.

Nyt TKI-panostusten osuus BKT:sta on laskenut jo 2,7 %:iin, mikä on 1/3:lla alhaisempi määrä. Tämä laskee myös tuottavuutta, kilpailukykyä ja talouskasvua, sateenvarjo alla EU:n suuri otta rahoitusta huomioimatta jalansijaa Suomeen. Ja vaikka EU:n Horisontti-ohjelmasta saadaan tukea, se ei riitä peittämään budjetin leikkauksia. Orpon hallitus on vihdoin heräämässä tähän kysymykseen.

Euroopan vanhenevassa työvoimassa kestävyys ja tuottavuus ovat tulleet kriittisiksi. Jos tuottavuus ei kasva, myös kasvu jää nollaksi. Entinen EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on nostanut esiin EU:n kilpailukyvyn parantamisen tarpeen mobilisoimalla 800 miljardia euroa unionin yhteisistä varoista. EU:n nykyisten 100 miljardin TKI-panostusten lisääminen on todella tarpeellista, mutta samalla on varottava hallitsemattoman elvytyspaketin rakentamista.

Onko innovaatio todellakin pahasta vai onko se ainoa pelastaja, joka voi palauttaa talouden ja tutkimuksen voimakauden Suomessa? Kunnollinen tutkimus- ja innovaatiorahoitus tulee olla prioriteetti, jotta Suomi voi jälleen nousta kansainväliselle huipputasolle.