Oppositio on antanut hallitukselle tunnustusta omalääkärimallin edistämisestä, mutta samalla se on tivannut sen rahoitusta. Keskiviikon sote-välikysymyksessä vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen kysyi, kuinka omalääkärimalli voi toimia, kun siihen ei ole varattu euroakaan rahaa.

Myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd) ihmetteli tilannetta ja kysyi, kuinka pääministeri Orpo voi puhua asiasta, kun rahoituksen puute on ilmeinen. Koko oppositio näyttää olevan skeptinen hallituksen kykyyn toteuttaa omalääkärimalli ilman riittävää taloudellista tukea.

Omalääkärimallin edistäminen oli yksi välikysymyksen aiheista, jonka jättivät keskustan Antti Kaikkonen ja Harry Harkimon johtama Liike Nyt. Lisähuolta herätti se, että vaikka muut oppositiopuolueet eivät olleet mukana välikysymyksessä, nekin esittivät hallitukselle epäluottamusta sosiaali- ja terveyspalveluista.

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps) vastasi välikysymykseen ja kyseenalaisti oppositiota sen moitteista omalääkärimalliin liittyen. Juuso, yhdessä pääministeri Orpon ja muiden ministerien kanssa, esitteli suunnitelmia omalääkärimallin toteuttamiseksi eri hyvinvointialueilla.

SDP:n Ilmari Nurmisen mukaan omalääkärimallia seuraava professori Juha Auvinen on varoittanut, että perusterveydenhuollon leikkaukset tekevät omalääkärimallista mahdottoman. Tämä on herättänyt vastakkainasettelua hallituksen ja oppositiopuolueiden välillä.

Oppositiosta on myös huomautettu, että hallitus on pidentänyt hoitotakuuta, mikä ristiriidassa hallituksen omien tavoitteiden kanssa, mikä tarkoittaa, että omalääkärimalli ei ehkä ole käytännössä niin tehokas kuin väitetään. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok) väitti, että omalääkärimallin avulla hoitotakuu menettää merkityksensä, kunhan hoitoa saadaan nopeammin.

Tämä toteamus sai vasemmistoliiton Pekosen ihmettelemään, kuinka hoitotakuulla ei ole merkitystä omalääkärimallin täytäntöönpanon myötä.

Keskusta ja Liike Nyt ovat ehdottaneet omia ratkaisujaan sosiaalipalveluiden pelastamiseksi, ilman leikkauksia sosiaali- ja terveyspalveluista, ja he ovat tarjonneet kahden vuoden lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Tämä johtuu siitä, että hallituksen kohdennukset pakottavat hyvinvointialueet supistamaan paikallisia palveluja lyhyen aikavälin vuoksi.

Keskusta ehdottaa myös sosiaali- ja terveyspalvelujen sääntelyn helpottamista ja lisää päätösvaltaa alueille erikoissairaanhoidon suhteen. He myös vaativat, että lääkärikoulutuksen saavat opiskelijat työskentelevät vain sairaaloissa tai terveyskeskuksissa, koska veronmaksajat maksavat heidän koulutuksensa. Lisäksi keskustan ehdotus olisi siirtää Kelan matkakorvaukset hyvinvointialueille, mikä lisäisi alueiden mahdollisuuksia tarjota sähköisiä palveluja asiakkaille.