BRYSSEL – EU-huippukokouksessa Ukrainalle ei myönnetty täysin uusia tukia, mutta maa saa nopeammin käyttöönsä varoja Ukrainalle osoitetusta tukivälineestä. Viime vuonna perustetussa rahastossa on yhteensä 50 miljardia euroa, jonka sisällä eri maat voivat tukea Ukraina omalla panoksellaan.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan Ukrainan tukivälineen etupainotteinen käyttö oli Suomen aloitteesta lähtöisin, mikä voi parantaa maan puolustuskykyä nopeasti.

On tärkeää huomata, että kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät ole yhtä mieltä Ukrainassa käytävän tuen osalta; Unkari on esittänyt vastustavia näkemyksiä, mikä vaikuttaa päätöksentekoon. Kokouksessa tiedettiin etukäteen, että uusia tukia ei pystytä päättämään ilman jäsenvaltioiden yksimielisyyttä.

Ukrainan tukemiseen liittyvät toimet etenevät yhä enemmän niin sanotussa halukkaiden koalitiossa, joka koostuu noin 20 maasta sekä EU:sta että sen ulkopuolelta, mikä mahdollistaa nopeammat reaktiot verrattuna EU:n virallisiin kanaviin.

Orpon mukaan Suomi kuuluu tähän koalitioon ja on valmis tarjoamaan turvatakuita Ukrainalle – ainakin sellaisessa muodossa, jossa Venäjän rajalta ei odoteta hyökkäyksiä.

”Sotilaidemme tehtävä on puolustaa Suomea, mutta meillä voi olla annettavaa rauhanturvaamiseen liittyvissä operaatioissa”, Orpo sanoi. Hän pyrki alleviivaamaan, että Ukrainassa on tällä hetkellä Euroopan vahvin armeija ja sen tukeminen on paras vaihtoehto. Kolmen vuoden sodan aikana EU:n on kuitenkin ollut vaikeaa tarjota riittävästi tukea Ukrainalle, jotta se olisi voinut estää Venäjän hyökkäykset tehokkaasti.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on kutsunut Pariisiin armeijan komentajia keskustelemaan turvatakuiden ja rauhanturvaamisen keinoista, ja Orpon mukaan Suomi osallistuu tähän tärkeään tapaamiseen.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on esittänyt suunnitelmia kasvavien puolustusmenojen rahoittamisesta, johon EU-johtajat ovat antaneet tukensa. Uudessa rahoitusmallissa komissio aikoo lainata markkinoilta 150 miljardin euron edestä EU-budjetin turvin, mikä mahdollistaa jäsenvaltioiden hankkia lisävaroja puolustusinvestointeihin.

Von der Leyenin esitykset ovat Orpon mukaan hyvä alku, mutta hän odottaa lisää linjanvetoja komissiolta pian. Hän korosti, että EU:n on kyettävä hoitamaan oma puolustuksensa itsenäisesti 5-10 vuoden kuluessa, ja painotti, että nyt tarvitaan nopeita ja kilpailukykyisiä ratkaisuja.

Orpo nosti esiin myös Saksan päätöksen perustaa 500 miljardin euron puolustusrahasto, mikä olisi merkittävä muutos Euroopan puolustuskentällä.

”Ensisijainen tavoite on kuitenkin se, että Yhdysvallat pysyy toivottavasti turvaamassa Eurooppaa”, Orpo sanoi.