Suomen ilmastotavoitteet ovat vaarassa, ja ne nojaavat pitkälti EU:n päästökauppaan sekä yksittäisten yritysten omatoimisiin avauksiin. Petteri Orpon (kok.) hallitus on tähän mennessä päättänyt vain rajoitetuista keinoista, jotka eivät riitä vähentämään päästöjä merkittävästi.

Hallituksen suunnitelmat eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia, ja ilmastovuosikertomuksessa ilmenee, että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan merkittäviä lisätoimia. Vuosikertomuksessa todetaan, että Suomen päästövähennystavoite alenee jopa 50 prosenttia nykyisistä kokonaispäästöistä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipaälä, joka on myös Ilmastopaneelin varapuheenjohtaja, huomauttaa, ettei hallitus ole toteuttanut tarpeeksi vaikuttavia keinoja maankäyttösektorilla. Tämä puolestaan paljastaa haluttomuutta ottaa tehokkaita toimi käyttöön, vaikka Suomi tarvitsee pikaisesti kunnianhimoisia päätöksiä.

Tilanne on kriittinen, ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin – ei vain puheissa, vaan myös käytännössä. Oikeuskanteet hallitusta vastaan johtuvat lain velvoitteista. EU:n ilmastotavoitteet voivat lisäksi aiheuttaa suomalaisille veronmaksajille yllättäviä kustannuksia.

Hallituksen päättämät toimet, kuten työsuhdeautojen veroetuudet sähköautojen hankintaan, ovat askelia oikeaan suuntaan mutta riittämättömiä laajempaan sähköistymiseen. Myös sähköverkon vahvistaminen on olennainen tekijä uusiutuvien energialähteiden tehokkuuden parantamisessa.

Hallituksen suunnitelmat vedyn käyttöön ja sähköpolttoaineiden jakeluvelvoitteiden laajentamiseen ovat säästyneet, mutta niiden vaikutukset ovat vielä epäselviä. Vain aito sitoutuminen vihreään siirtymään voi varmistaa onnistuneen energian käyttöä Suomessa.

Huolestuttavaa on, että vaikka muissa Pohjoismaissa, kuten Ruotsissa, on investoitu miljardeja ilmastotoimiin, Suomi tuntuu pysähtyneeltä. Vantaa Energian äskettäiset päätökset hiilidioksidipäästöjen talteenotosta ovat syntyneet ilman hallituksen tukea – merkki hallituksen toimettomuudesta.

Kuluvana syksynä on keskusteltu, mutta ei toimittu riittävästi liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Hallituksen päätökset polttoaineverojen ja muiden verokannustusten vähentämiseksi voivat lisätä päästöjä vastoin hallituksen tavoitteita.

Metsien hiilinielujen hupeneminen on vaara, sillä niiden vähentämiselle ei ole nyt riittävästi toimenpiteitä. Hallituksen on ymmärrettävä, että metsänhoitokäytännöissä on tapahtuva muutoksia, ja ajateltava pidemmälle kuin lyhyen aikavälin hyödyt.

Vaikka fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen on ollut hidasta, EU:n päästökauppa on auttanut vähentämään päästöjä energia- ja teollisuussektoreissa. Tämä kehitys perustuu kuitenkin ennen kaikkea aikaisempiin hallituksiin, mikä saa kysymään, miten Orpon hallitus aikoo kääntää tämän trendin.

Hallitus on edelleen varsinainen päätöksentekijä, ja sillä on mahdollisuus toteuttaa tehokkaita ilmastotoimia tulevassa kehysriihessä. Onko tämä riittävä aikaraja, jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä? Ilmastopaneeli ja asiantuntijat ovat huolissaan, mutta toivon kipinä elää, mikäli hallitus päättää toimia nopeasti ja tehokkaasti. Satsaukset ilmastotoimiin ovat ehdottoman välttämättömiä, ja vaihtoehtojen jättämättä jättäminen voi kostautua kalliina laskuna tulevaisuudessa.