Psykologian tohtori ja kansantajuisen tietokirjallisuuden kirjoittaja Taina Kuuskorpi on antanut oman analyysinsä Valkeakosken yön järkyttävästä tapauksesta, jossa 15-vuotias tyttö menetti henkensä. Hänen mukaansa murhaajan kiinnostus rikollista toimintaa kohtaan ylittää rajan, jota pidetään vielä ymmärrettävänä.

Kuuskorpi, joka on julkaissut teoksen "Pahat mielessä – Tieteen näkökulmia pahuuteen" (Siltala, 2021), viittaa Columbian yliopiston professorin Michael Stonen kehittämään pahuuden asteikkoon. Tämän asteikon mukaan Valkeakosken tapaus asettuu toiseksi pahimpaan luokkaan.

"On olemassa monia henkirikoksia, joita voidaan pitää ymmärrettävinä, sillä ne tapahtuvat tunnekuohussa tai riidan päätteeksi. Mitä pidemmälle asteikolla mennään, sitä vähemmän teolla on järkeä. Tällöin ei kyetä selittämään tekojen taustalla olevia syitä", Kuuskorpi toteaakin.

Hän kertoo, että toiseksi pahin teko ei useinkaan pyri tappamiseen, vaan kivun aiheuttamiseen, jolloin kuolema on vahinko, mikä tekee tapauksesta entistäkin karmivamman. Michael Stonen asteikolla tämä on uskomatonta. Teon tarkoitus ei ole suoraan riistää elämää, sillä sellainen johtaa siihen, että tyydytys teoista vientuu.

Tuomio ja taustat

Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 19-vuotiaan Tuomas Sakari Matias Salmisen elinkautiseen vankeuteen tälle tapaukselle, jossa hän oli tekoaikaan 18-vuotias. Murhatuomio annettiin istunnon päätteeksi, eikä puhtaaksikirjoitettua versiota ole vielä saatavilla.

Oikeudessa käytiin läpi myös Salmisen häilyvää kiinnostusta sarjamurhaajiin. Mikäli syyttäjän väitteet osuvat oikeaan, Salminen nautti teostaan seksuaalisesti. Hänen hakuhistoriastaan löytyi viitteitä suunnitelmallisuudesta, sillä hän oli muun muassa etsinyt tietoa Jeffrey Dahmerista ja muista tunnetuista rikollisista. Huomionarvoista on, että tuomion mukaan murhaaja kävi A-luokkana tunnetulla nettipalstalla, jossa hän oli julkaissut päivityksiä, jotka viittasivat hänen haluavan tappaa naisen.

Yhteiskunnan ilmiöt

Kuuskorpi huomauttaa, että true crime -kulttuuri on tullut yhä suositummaksi ja ihmiset ovat kiinnostuneita väkivaltarikoksista, mutta tämä ei tarkoita, että jokainen kiinnostunut henkilö olisi itse valmis väkivaltaan. Hän korostaa, että usein taustalla voi olla pelkkä itsesuojeluvaisto, joka saa meidät kyselemään, mitä tulisi varoa.

"Pohjois-Amerikasta tiedetään, että koulusurmat ovat yleistyneet ja että niiden tekijät usein aloittavat googlaamalla ja keskustelemalla netissä", Kuuskorpi lisää.

Murhan suunnittelu

Salmisen hakuhistoria kertoi myös hänen tutustuneen kammottaviin videoihin, joilla esitettiin todellisia kuolemantapauksia. Kuuskorven mukaan väkivallasta fantasioivat saattavat katsoa tällaisia videoita valmistautuakseen tekoihinsa. Hän mainitsee tanskalaisen Peter Madsenin, joka murhasi toimittaja Kim Wallin, ja jonka koneelta löytyi vastaavia videoita.

Salminen oli hakemassa tietoa siitä, kuinka tulla sarjamurhaajaksi, ja viikkoa ennen tekoaan hän tutki tietoa kuristamalla tappamisesta. Kuuskorpi huomauttaa, että tämänkaltaiset hautumiset ylittävät true crime -genren, ja vain harvat kykenevät omaksumaan tällaisia synkkiä ajatuksia ilman, että heistä voisi tulla väkivaltaisia.

"Vaikka monilla ihmisillä on pimeitä ajatuksia, teon ja ajatusten välillä on merkittävä ero. Kyllä meillä jokaisella on kyky valita, miten toimimme. Salminen toimi oikeuden mukaan suunnitelmallisesti ja harkitusti. Hän oli aikaisemmin viettänyt aikaa nuorten suosimilla alueilla ennen kuin iski uhrinsa", Kuuskorpi toteaa.

Tutkimuskohteena

Kuuskorven mukaan pahuuden toteuttaminen vaatii erityistä luonteenpiirrettä, kuten empatiakyvyn puutetta, joka tekee pahasta mahdollisen. Hän huomauttaa, että normaalisti kehittyneellä myötätunnolla varustetut ihmiset pystyvät asettumaan uhrin asemaan eivätkä kykene ajattelemaan väkivaltarikosten tavoittelua. Kuuskorpi ottaa esimerkin Evita Kolmosesta, joka suunnitteli kouluampumista, mutta muutti mieltään viime hetkellä ja lykkäsi suunnitelmat.

"Vaasan tapaus on äärimmäisen tärkeä ja kiinnostava tutkimuksellisesti. Se herättää kysymyksiä siitä, mitä tapahtuu, kun pimeää ajattelua kohtaa käännekohta ja ihminen kieltäytyy toimimasta suunnitelmiensa mukaan. Meidän tulisi ymmärtää tämä hetki, ja pysähtyä miettimään", hän päättää.