Suomessa syntyvyyden lasku on huolestuttava ilmiö, joka on saanut asiantuntijat ja päättäjät miettimään ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Torstaina julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriön tilaama selvitys, jonka on laatinut Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch. Selvityksessä esitetään peräti 20 toimenpidettä, joilla Suomi voisi kohentaa vauvakuopastaan.

Erityisesti on herättänyt keskustelua ehdotus vauvabonuksesta, jonka tarkoituksena on taloudellisesti kannustaa ensimäisen lapsen saamiseen ennen naisen 30. ikävuotta. Ehdotuksessa mainitaan, että kannustin voisi liittyä esimerkiksi asuntolainaan tai verotukseen. Kuitenkin, monet nuoret kansanedustajat ovat kritisoineet tätä ehdotusta. Heidän mukaansa keskeisempää on rakentaa vahvempi sosiaaliturvajärjestelmä, jossa perhettä kannattaa perustaa.

Selvityksessä ei kuitenkaan ole tarkkoja kustannusarvioita vauvabonuksesta, mikä on herättänyt huolta. Asiantuntijat, kuten Ylen politiikantoimittaja Linda Pelkonen, kysyvätkin, kuinka paljon tällainen tukimuoto maksaisi veronmaksajille. Iltalehden politiikan ja talouden toimituksen päällikkö Juha Ristamäki korostaa, että pelkkä rahallinen kannustin ei ratkaise ongelmaa, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempia muutoksia yhteiskunnassa, jotta lasten hankkiminen olisi houkuttelevampaa.

Suomen syntyvyys on ollut laskusuunnassa viimeisen kymmenen vuoden ajan, eikä syyt näyttäisi olevan vain taloudellisia. Viime vuonna Suomessa syntyi vain noin 43 000 lasta, mikä on murto-osa siitä, mitä tarvittaisiin väestön tasapainon ylläpitämiseksi. Uuden selvityksen mukaan on myös tärkeää keskustella aiheesta julkisesti ja ymmärtää, miksi monet nuoret perheet lykkäävät lasten hankkimista. Eikö olisikin parempi antaa nuorille enemmän tietoa ja tukitoimia, jotta he olisivat valmiita perheen perustamiseen?

Monet asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi enemmän kannustaa lasten hankkimiseen ja luoda edellytyksiä, joissa kansalaiset voisivat tehdä lapsia ilman pelkoa tulevasta taloudellisesta epävarmuudesta. Onko vauvabonuksesta siis oikeasti apua vai pitäisikö katsoa laajempaan kuvaan? Onko Suomi valmis tekemään tarvittavat muutokset tilanteen parantamiseksi, jotta tulevaisuuden sukupolvet voivat kasvaa turvallisemmassa ympäristössä? Tällaisia kysymyksiä nousee esiin, kun keskustellaan vauvabonuksesta ja sen mahdollisista vaikutuksista.