Presidentti Sauli Niinistö on julkaissut Helsingin Sanomissa esseen, jossa hän vetoaa eurooppalaisiin kansalaisiin ja päättäjiin yhteiseen toimintatapaan turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä vetoomus tulee ajankohtaiseksi, kun maailma näyttäytyy entistä enemmän arvaamattomana ja uhkaavana.

Niinistön mukaan Euroopan on herättävä ymmärtämään, että globaalit haasteet, kuten ilmastonmuutos ja geopoliittiset jännitteet, vaativat ripeämpiä ja tehokkaampia toimia. Hän korostaa, että turvallisuuden takaaminen ei saa tapahtua vapauden kustannuksella. ''Vaikka turvallisuuden lisääminen saattaa rajoittaa jotakin eurooppalaista perusarvoa, se on välttämätöntä'', hän kirjoittaa.

Presidentti eroaa perinteisestä turvallisuuskeskustelusta tuomalla esiin myös kansalaisten aktiivisen roolin. Hän kannustaa kansalaisia pohtimaan, mitä tietoa he uskovat ja jakavat: ''Jokainen meistä on maanpuolustaja ainakin mielessään. Asevelvollisuus on yksi tapa osallistua, mutta jokaista tarvitaankin tässä muutoksessa.''

Esseensä lopussa Niinistö toivoo Euroopalta yhtenäisyyttä vaikeina aikoina. ''Yhden uhka on yhteinen uhka. Euroopan on oltava vahva yhdessä — ei sotiakseen, vaan rauhan takaamiseksi'', hän korostaa.

Erittäin merkittävässä osassa Niinistön kirjoitusta on hänen viittauksensa marraskuussa EU-parlamentille antamaansa kriisivalmiusraporttiin. Raportissa hän nosti esille Euroopan valmiuden erilaisiin kriisitilanteisiin, joka hänen näkemyksensä mukaan on tällä hetkellä kyseenalainen.

Niinistö huomauttaa, että EU:n on parannettava kykyään reagoida Venäjän toimiin ja tuettava jäsenvaltioitaan tämän prosessin aikana. ''Putinin on osoitettu pitävän lännen johtajia heikkoina. Meidän on muutettava tämä käsitys'', hän sanoo.

Presidentti Niinistön ajatus on selkeä: nykymaailma vaatii uudenlaista suhtautumista turvallisuuteen. ''Toimiin on ryhdyttävä nopeasti'', hän päättää. Hänen mukaansa Euroopan tulevaisuus perustuu siihen, kuinka yhtenäisesti jäsenvaltiot pystyvät reagoimaan haasteisiin.