Ihmisoikeusjuristi ja professori Martin Scheinin on herättänyt suurta keskustelua kirjoituksellaan, jossa hän varoittaa, että Suomi ei saisi irtautua Ottawan sopimuksesta. Tämä sopimus, jonka Suomi hyväksyi vuonna 2012, kieltää jalkaväkimiinojen käytön. Perustelut ovat saaneet aikaan voimakkaita reaktioita erityisesti sosiaalisessa mediassa.

Scheininin mukaan yksi realistinen uhka on, että Venäjä voisi pakottaa turvapaikanhakijat testaamaan maahan asetettuja miinoja. Tämä olisi luonnollisesti vastoin kansainvälisiä sotaoikeuden sääntöjä, mutta asiantuntijan mukaan Suomi on silti vastuussa siviiliuhreista, mikäli näin kävisi.

Oikeudelliset näkökohdat

Tutkija Heikki Patomäki on samaa mieltä Scheininin kanssa ja pitää hänen argumenttiaan vakuuttavana. Patomäki mainitsee, että Ottawan sopimus ei ole pelkästään valtiollinen asiakirja, vaan se edustaa yleisesti sitovaa kansainvälistä oikeutta, johon Suomi sitoutui sen ratifioimispäivänä. Hän korostaa, että Yhdysvaltojen ja Venäjän sopimuksesta vetäytymiset voivat heikentää kansainvälisen tapaoikeuden kehitystä.

Tapaoikeus tarkoittaa voimassa olevaa kansainvälistä oikeutta, joka ei perustu nimenomaisiinkaan kansainvälisiin sopimuksiin, ja tämä voi sisältää esimerkiksi itsepuolustusoikeuden. Patomäki huomauttaa, että Scheininin tuomioiden taustalla on halu ennakoida mahdollisia siviiliuhreja.

Asiantuntijan mukaan tilanne, jossa turvapaikanhakijat joutuisivat miinojen uhreiksi, on kuitenkin erittäin epätodennäköinen. Hänen mukaansa, mikäli tällainen äärimmäinen skenaario toteutuisi, Suomen vastuu olisi minimaalinen.

Olennaisia tilanteita miinojen käytössä

Eräs nimettömänä pysyvä sotilasasiantuntija on ollut sitä mieltä, että on täysin järjetöntä puhua turvapaikanhakijoista ja miinoista samassa lauseessa. Hän uskoo, että miinoja käytetään vain sota-alueilla ja vain sen uhkaavan tilanteen myötä. Sotilasasiantuntija mainitsee myös, että miinoja yleensä käytetään panssarivaunuja vastaan tai suojaamaan omia asettuja puolustukseen.

Hän huomauttaa, että mikään järjellinen valtio ei auta turvapaikanhakijoita siirtämään heitä alueille, jotka voivat olla sota-aluetta, ja tämä voisi olla jopa mahdollista vain sota-ajan kontekstissa. ”Tuntuisi outolta kuljettaa pakolaisia rajalle, kun sieltä saatettaisiin hyökätä”, asiantuntija sanoo.

Yhteiskunnallinen keskustelu

Keskustelu jalkaväkimiinojen merkityksestä ja niiden mahdollisesta tarpeesta on voimistunut Suomen puolustushallinnossa. Vaikka tietyissä piireissä on herätty miettimään, tarvitsevatko Suomi ja sen kansainväliset suhteet yhä näitä aseita rauhan aikana, suuri osa asiantuntijoista jakaa mielipiteet Scheininin argumentin tueksi ja muita ihmisoikeusperusteita. Monen mielestä on tärkeää pitää Suomi sitoutuneena kansainvälisiin sopimuksiin ja huolehtia ihmisoikeuksista, varsinkin kriisitilanteissa.