Puola on tehnyt merkittävän päätöksen aloittaa jalkaväkimiinojen tuotanto vahvistaakseen itärajojaan Valko-Venäjän ja Venäjän suuntaan. Apulaispuolustusministeri Paweł Bejda ilmoitti, että Puolan tavoitteena on tuottaa jopa miljoona miinaa näille raja-alueille.

Tämä päätös tulee samanaikaisesti, kun Puola ja Baltian maat ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Ottawan sopimuksesta, joka kieltää jalkaväkimiinojen käytön. Bejda kertoi RMF24-uutissivustolle, että Puola kokee, ettei sillä ole muuta vaihtoehtoa, koska Valko-Venäjä ja Venäjä ovat maalle "hyvin todellinen ja erittäin vakava uhka".

– Olemme huolissamme siitä, että Valko-Venäjä toimii Venäjän vaikutuspiirissä. Mitä tahansa (Vladimir) Putin sanoo, (Aljaksandr) Lukašenka suostuu siihen. Katsokaa, mistä suunnasta Ukrainaa vastaan hyökkäsi: Valko-Venäjän suunnasta. Meidän oli pakko reagoida, Bejda painotti.

Puolalla on maarajaa idässä Valko-Venäjän kanssa ja pohjoisessa Venäjän eksklaavin Kaliningradin kanssa. Tällä hetkellä Puolalla ei ole jalkaväkimiinoja, mutta se on kehittämässä kykyään tuottaa niitä nopeasti. Sekä valtion omistamat että yksityiset yritykset aikovat käynnistää miinatuotannon lähiaikoina. Erityisesti Puolan valtion omistama asevalmistaja PGZ on keskeisessä roolissa tässä hankkeessa, ja sen tavoitteena on valmistaa "useita satojatuhansia, jopa miljoona" miinaa kahdeksassa tai yhdeksässä kuukaudessa.

Ottawan sopimuksesta irtaantuminen vaatii hallituksen, parlamentin ja muiden säädöksien hyväksynnän. Tämän jälkeen Puola ilmoittaa asiasta Yhdistyneille Kansakunnille, ja irtaantumismenettely kestää noin kuusi kuukautta.

Vähemmän tunnettu, mutta merkittävässä osassa tätä prosessia on Puolan alueellinen turvallisuus. Puola on myös kehittämässä muita puolustusstrategioita Balttian maiden kanssa, ja yhteistyö alueen puolustusvoimien välillä tiivistyy entisestään.

Maailmanpolitiikan taustalla käydään jatkuvasti keskustelua Venäjän ja Valko-Venäjän tiivistyvästä yhteistyöstä, mikä lisää painetta Puolalle ja sen naapureille. Pyritäänkö tässä uudessa geopoliittisessa ympäristössä estämään mahdollisia uhkia, ja kuinka kauas tämä kehitys voi ulottua? Jäämme seuraamaan tilannetta ja sen vaikutuksia alueelliseen turvallisuuteen.