Johdanto

Venäjällä on pitkät perinteet uskoa omaan erityisyyteensä, ja Vladimir Putinin hallituskausi on ollut keskiössä tässä narratiivissa. Ortodoksisen kirkon johtaja patriarkka Kirill on jo vuonna 2012 kuvannut Putinin valtakautta 'Jumalan ihmeeksi'. Nyt, vuonna 2023, sota Ukrainassa on herättänyt lisää keskustelua Venäjän erityisestä asemasta maailman näyttämöllä.

Pyhä sota ja metafyysinen taistelu

Putinin aloitettua sodan Ukrainassa helmikuussa 2022, Venäjän hallitus on pyrkinyt muokkaamaan kansalaisten käsityksiä konfliktista pyhäksi sodaksi. Kirkko on vahvistanut tätä narratiivia, väittäen sodan olevan sekä fyysinen että 'metafyysinen' taistelu lännen 'jumalattomuutta' vastaan. Patriarkka Kirillin mukaan tämä sota on osa Venäjän kansan ikuisen pelastuksen toteuttamista.

Kirkon ja valtion yhteistyö

Kirkon ja valtion yhteistyö on läheistä, ja Venäjän mukaan ortodoksisuus ja ydinaseet ovat keskeiset pilarit valtion turvallisuudessa. Tämä yhteys on nostanut ortodoksisen kirkon asemaa, kertoo kirkkoasiantuntija Juha Meriläinen. Hän huomauttaa, että Venäjällä on ollut jo pitkään valtava kysyntä 'erityisyys'-diskurssille, jossa kansa uskoo Jumalan antamaan tehtävään maailmassa.

Historian opit

Historian saatossa imperiumit ovat usein perustelleet toimiaan samalla tavalla, ja Venäjä ei ole poikkeus. Kansanjohtajat ovat käyttäneet 'erityisiä velvollisuuksia' oikeuttaakseen sotia ja alistuksia. Meriläinen muistuttaa, että tällaiset ajatukset voivat johtaa vaarallisiin seuraamuksiin, kuten naapurimaiden alueiden ja resurssien valtaamiseen.

Uskonnon rooli

Nykypäivänä Venäjällä uskoa omaan erityiseen asemaansa käytetään vieläkin enemmän, kun lännen 'moralisesti rappeutuneena' pitämät arvot kukistuvat ja Venäjä pyrkii ryhdistäytymään. Ukraina, joka on kummunnut niin sanotusta Kiovan Rusista, nähdään nyt uhkana Venäjän identiteetille.

Identiteetti ja ortodoksisuus

Uskonto on merkittävä tekijä venäläisten identiteetissä, ja on jopa raportoitu, että 71 prosenttia venäläisistä kokee itsensä ortodokseiksi. Meriläinen erittelee, että Venäjän ortodoksinen kirkko on onnistunut luomaan vahvan yhteyden uskonnon ja kansallisen identiteetin välille, ja monet venäläiset pitävät uskonnollisia perinteitä tärkeinä.

Putinin narratiivi

Putinin puheissa lännen heikkoutta ja moraalista rappiota korostetaan, mikä entisestään vauhdittaa Venäjän halua puolustaa omaa kulttuuriaan ja uskoaan. Lännen tukema Ukraina, ja sen pyritty integraatio länteen, nähdään voi osaltaan uhkaava tekijänä, joka saattaa johtaa historiaan, jossa Venäjä menettää sen kulttuurisia ja historiallisesti tärkeitä alueita.

Johtopäätös

Putinin ja kirkon luoma narratiivi 'venäläisestä maailmasta' tarjoaa ideologisen kehikon, jonka kautta voimia yritetään yhdistää, ja tämä käsite on tullut entistä tärkeämmäksi Venäjän kansainvälisessä politiikassa. Onko siis länsi todella langennut, vai onko taustalla pelkästään Putinin pyrkimys vahvistaa omaa valtaansa ja legitimiteettiään kansan silmissä? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia myös tulevaisuudessa.