Harmaa talous on juurtunut tiukasti sekä julkiseen että yksityiseen rakentamiseen, eikä se näyttäisi olevan vähenemään päin. Rakennusliitto tuo esiin huolen siitä, että kunnilla ja hyvinvointialueilla on vuosittain miljardiluokan rakennushankkeita, jotka rahoitetaan suoraan veronmaksajien taskuista.

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen nosti esille puheessaan, että myös verovaroin rahoitetuissa julkisissa hankkeissa on havaittu harmaata taloutta. Hän puhui asiasta seminaarissa Helsingissä, mikä nostitti kysymyksen: Miksi tällaista toimintaa annetaan jatkua, vaikka mahdollisuuksia sen rajoittamiseen on olemassa?

Palonen totesi, että harmaiden käytäntöjen seurauksena tilaajat maksavat täyden hinnan, mutta saavat usein huonoa laatua, aikatauluongelmia ja mainehaittaa. Hän korosti, että rakentamisen tuotantoketju on järjestetty siten, että työvoimaa hyödynnetään entistä enemmän aliurakoitsijoiden kautta, mikä johtaa usein alipalkkaukseen. Erityisesti tämä ongelma koskettaa vierastyöläisiä, joiden työolosuhteet ovat usein heikot.

"Olennainen kysymys on, miksi tätä annetaan jatkua, kun sopimusteknisin keinoin tilannetta voitaisiin parantaa", Palonen painotti. Tilaajat ja pääurakoitsijat voivat esimerkiksi edellyttää, että aliurakoitsijan oma työvoima tekee työn eikä alihankinta etene eteenpäin.

Palonen syytti myös lainsäätäjiä siitä, että nykyisin ei ole halua luoda sanktioita tai rajoitettua harmaalle taloudelle. Hän näkee, että lainsäädännöllä voitaisiin parantaa monia asioita, mutta valta ei ole käytettävissä.

Harmaan rakentamisen estäminen on kuitenkin mahdollista. Uudet kunta- ja aluepäättäjät ovat avainasemassa vaatimassa, että julkiset rakennusprojektit toteutetaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävästi. Samaan aikaan veronmaksajilla on oikeus odottaa, että heidän rahansa käytetään oikein ja vastuullisesti.

"Kuntatalous hyötyy tästä, ja verotulot jäävät alueelle", Palonen totesi. Hän kannusti alueen päättäjiä hyödyntämään kaikkia käytettävissä olevia keinoja, kuten tarjouspyyntöjä ja urakkasopimuksia, jotta rakennustoimintaa saadaan valvottua tehokkaasti.

Valvonnan tehokkuuden Palonen huomautti myös olevan ratkaisevassa asemassa. "Jos sopimukset ovat asianmukaisia, voidaan rikkeistä asettaa sanktioita ja jopa purkaa sopimuksia", hän sanoi. Lisäksi maksujen pidättäminen on tehokas keino estää harmaan talouden käytäntöjä.

Palonen uskoo, että kuntapäättäjät haluavat estää harmaata taloutta rakennusprojekteissa, ja heidän pitäisi ohjata viranomaisia niin, että harmaa talous ei leviäisi omalla alueella. Ratkaisut ovat siis käsissä, mutta asenne ja tahtotila ovat avainasemassa.