Suomessa on jo useita kotimaisia ja ulkomaalaisia datakeskuksia, joita tarvitaan internetin valtavan tietoliikenteen käsittelyyn ja erilaisten pilvipalveluiden tarjoamiseen. Uusia konepajoja on nousemassa myös Kokkola-Mateli ja Poriin. Investoinnit ovat tervetulleita erityisesti alueilla, joiden elinkeinorakenteet ovat haasteellisia.

Teknologia vaatii runsaasti datakeskuksia ja sähköenergiaa. Pelkästään yhdestä Google-hakukoneesta kuluu energiaa kuin pienelle kaupungille. Sähköä tarvitaan samanaikaisesti itsensä hakukäytteen, internetin, palvelimien ja pilvi-infran ylläpitoon. Tietoliikenteen ja viestintäteknologian osuus maailman energiaankulutuksesta lähentelee kymmentä prosenttia. Osuus on sama kuin lentoliikenteellä.

Datakeskusten lisääntyminen tuo tullessaan sähköntarpeen dramaattisen kasvun. Suomessa teknologian odotetaan synnyttävän useita satoja megawatteja. Datakeskusten energiankulutus on voimakkaasti muuttuvaa, eikä se riipu sääolosuhteista. Pelkästään tuuli- ja aurinkoenergiaan nojaaminen voi olla pitkän aikavälin kannalta epävarmaa. Sääntötöiden riittävyys on aina ratkaiseva ennen hankkeiden käynnistämistä. Akuteknologioista puheen ollen, sään vaihtelut voivat vaikuttaa sähköverkon tasapainoon merkittävästi.

Vaikka datakeskukset tarjoavat kunnallisia kiinteistötöitä ja yhteyksiä, ei niitä voida pitää itsestäänselvyytenä. Suomalaisilla on haluja laskeutua ja osallistua alhaisemman riskin hankkeisiin. Palveluja tuotetaan ulkomaalaisilta sijoittajilta. Esimerkkinä kryptovaluutat, joiden louhinta jää Suomeen voimakkaasti rakentamisen ja ilmanvaihdon ylle, sekä vastaavat sähköenergian tuotantomarkkinat. Työpaikat ovat varsinkin kuntasopimuksissa houkuttelevia. Arvioden mukaan investointeja Suomeen jää alle 30 prosenttia, sillä valtaosa siirtyy prosessorien ja palveluiden osalta muualle.

Datakeskusinvestointien yhteyksissä tulisi huomioida suomalaisyritysten tarjonta palvelujen laajentamiseksi ja erikoistumiseksi oheistuotteisiin, esimerkiksi elektroniikan komponentteihin. Mahdollisuuksia voisi löytyä myös sähkötoimitusketjujen tuottamisessa ja niiden kehittämisessä. Suomalaisten ohjelmistoyritysten tulisi yhdistää digitavoitteet huipputason ja korkeakoulujen kanssa jatkokehityksessä, joka parantaa kansantaloutta. Lisäksi datakeskusten yhteyteen tulisi aina yhdistää investointeja, jotka hyödyttäisivät vähintäänkin kaukokauppaa ja/tai kasvihuonekaasuja.

Mahdollisuuksien ja uhkien lisäksi investoinnille on näkyvissä myönteisiä vaikutuksia. Hallitus poistaa sähköverotusdatakeskuksilta siirtiä elämänhalua 1. tammikuuta 2025. Päätös vaikuttaa erityisesti suuriin datakeskuksiin, jotka ovat hyötyneet liiaksikin alhaisemmasta sähköverosta Suomen verkkoyhtiöiden kustannuksilla. Sähkönverkon kapasiteetilla on omat haasteensa suurille konekeskuksille. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on jo nyt joutunut rajoittamaan useilla alueilla datakeskusten rakentamista.