Valesijoituksilla huijannut rikollisverkosto on saanut paljon huomiota historian suurimmasta petoksesta, joka paljastui, kun toimittajaryhmä tutki laajaa tietovuotoa petostehtaalta. Uhrit ovat kymmeniä tuhansia ympäri maailman, mukaan lukien Suomi.

Georgian syyttäjävirasto on ilmoittanut aloittavansa rikostutkinnan petostehtaasta, joka toimi maan pääkaupungissa Tbilisissä.

Suomen poliisi on tietoinen tapauksesta ja valmis tarjoamaan apua Georgian viranomaisille, jos virka-apupyyntöjä esitetään.

Kansainvälisen tutkimuksen yhteydessä esille nousseen vyyhdin myötä, Ylen MOT-ryhmä on ollut mukana tutkimuksissa ja raportoinnissa. Muutamassa vuodessa petostehtaan arvioidaan huijanneen yli 34 miljoonaa euroa yli kuudelta tuhannelta uhreilta Länsi-Euroopasta ja Kanadasta.

Rikosylikomisario Sakari Tuominen kertoo, että rikosapupyyntöä Georgiasta ei ole vielä saatu. "Kansainvälisissä tutkimuksissa edistystä tapahtuu harvoin nopeasti", hän sanoo, mutta lisää: "Valmiina olemme, mikäli apupyyntö tulee."

Sisä-Suomen poliisilaitoksen verkkopetosten tutkintayksikkö, jota Tuominen johtaa, pyrkii löytämään keinoja verkkopetosten torjuntaan ja tutkimiseen tehokkaammin. Poliisin arvion mukaan suomalaiset menettivät verkkopetoksissa vuonna 2024 ainakin 84 miljoonaa euroa, mikä on huomattava kasvu edellisvuodesta.

Useita ammattihuijareita ei saada kiinni, mutta takavarikoinnit ovat käynnistyneet.

Georgiassa toimiva A.K. Group -yhtiö on ollut keskeisessä roolissa kolmen petostehdan pyörittämisessä. Vaikka yhtiö on näyttänyt ulospäin uskottavalta, sen markkinoimat kryptovaluuttasijoitukset ovat olleet silkkaa huijausta.

Georgian syyttäjävirasto on takavarikoinut petostehtaan johtajien Meri Shotadzen ja Akaki Kevkhishvilin omaisuutta, mukaan lukien useita autoja ja kiinteistöjä. Takavarikoimisen kohteena ovat myös avainhuijareiden ja heidän perhejen omaisuudet.

Huijarit ovat onnistuneet peittämään henkilöllisyytensä käytännössä täydellisesti, käyttäen peitenimiä ja väärennettyjä passeja. Lisäksi heidän omistuksensa on piilotettu bulvaanien taakse.

Toimittajat ovat jäljittäneet huijareita sosiaalisen median tilejen ja sisäisten viestien avulla. MOT:n selvityksessä esille tuli suomalainen Helmer Södergård, jolta varastettiin jopa 26 000 euroa. Somessa julkaistut kuvat ovat paljastaneet huijareiden elävän ylellistä elämää uhriensa kustannuksella. Uutisoinnin jälkeen valtava petostehdas on tyhjennetty, ja useat ammattihuijarit ovat sulkeneet sosiaalisen median tilinsä.

Tämä tapaus herättää kysymyksiä siitä, kuinka suuressa mittakaavassa verkkopetoksia tapahtuu ja kuinka kansainvälisessä yhteistyössä voidaan parantaa valmiuksia niiden ehkäisemiseksi ja tutkittamiseksi.