Ruotsi on määrätietoisesti lisäämässä armeijansa voimavaroja, sillä sen puolustusministeri Pål Jonson varoittaa Venäjän uhasta. Yhdysvaltalaiselle Politico-lehdelle antamassaan haastattelussa Jonson toteaa, etteivät Venäjän mahdolliset hyökkäykset ole syrjäytettävissä.

– Hyökkäyksen riskiä ei voida sulkea pois. Venäjä on valmis ottamaan merkittäviä sotilaallisia ja poliittisia riskejä sen jälkeen, kun se on onnistunut sotatoimissaan Ukrainassa, Jonson arvioi.

Jonsonin mukaan Venäjän uhka on merkittävä, ei vain Ruotsille, vaan myös koko Pohjois-Atlantin liitolle (Nato). Asiantuntijat ovat jo varoittaneet, että Venäjä saattaa kääntää katseensa muille naapureilleen, kuten Baltiassa ja Puolassa.

Puolan presidentti Andrzej Duda on ennustanut, että Venäjällä on noin 3-5 vuoden aikaraja käyttää sotilaallista voimaansa Natoa vastaan. Tämä synnyttää entistä suurempaa huolta alueen turvallisuudesta. Ruotsilla on pitkä historia puolustuksen kehittämisessä, mutta nyt se on nostamassa varustelutasoaan pandemiasta ja aikaisemmista budjetin leikkauksista huolimatta.

Ruotsi esitteli äskettäin suunnitelmansa, joka kattaa koko puolustusstrategiansa vuoteen 2030 asti ja sisältää aikeen nostaa puolustusmenot 2,6 prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2028 mennessä. Tällä hetkellä Ruotsi käyttää noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen.

Neljä euroa jokaista tuhatta euroa kohti! Ruotsin puolustusministeri ennustaa, että puolustusbudjetti tulee kasvamaan huomattavasti seuraavien vuosien aikana. Jonson myöntää, että Ruotsi on historiaansa verraten investoinut puolustukseen liian vähän ja vertaa nykyisiä päätöksiä 1950-luvun huippuvuosille.

Ruotsi pyrkii myös vahvistamaan siviilipuolustustaan sigimaattisesti, investoimalla infrastruktuuriin, kuten sähkö- ja liikenneverkkorakenteisiin sekä varautumiseen eri uhkatilanteisiin. – Siviilipuolustus ja sotilaallinen puolustus ovat kuin kaksi puolta samasta kolikosta, Jonson toteaa.

Ruotsin strategia on selvä: se haluaa tehdä itsestään "epähaluttavan" kohteen Venäjälle, varmistamalla, että sen sekä sotilaallinen että siviilipuolustus ovat kunnossa. Ruotsi ei ole ainut maa, joka toteuttaa näitä muutoksia; vastarinta Venäjän uhkaa kohtaan on kasvanut koko Euroopassa, ja monet maat reagoivat nopeasti asevarustelun kasvattamisella.

Ruotsin puolustusministeri korostaa, että tulevaisuuden uhkiin on varauduttava, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että venäläisten uhka on nykyisin entistä todellisempi.