Tällä viikolla Ruotsissa on käynnistetty maan suuria ruokakauppaketjuja vastaan boikotti, joka johtuu ruoan korkeista hinnoista. Ruokakustannukset ovat nousseet voimakkaasti, mikä on herättänyt kansalaisten ja poliitikkojen suuttumusta.

Ruotsin tilastokeskuksen SCB:n mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat helmikuussa keskimäärin 1,8 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Tämä on suurin kuukausittainen nousu kahteen vuoteen. Erityisesti kahvin hinta on noussut vuodessa 28 prosenttia, ja nyt kahvipaketista saa pulittaa lähes 60 kruunua, mikä on noin 5,50 euroa.

Koko ruoan hinta on noussut 28 prosenttia viimeisten kolmen vuoden aikana. Moni kuluttaja huomauttaa, että suurten ruokakauppaketjujen voitot ovat kasvaneet samaan aikaan, kun ihmiset kärsivät korkeista hinnoista.

”Ihmiset on ajettu polvilleen”, sanoo Annika Morina haastattelussa, joka aloitti boikotointikampanjan TikTokissa. Hän kannustaa kuluttajia valitsemaan paikallisia, pieniä kauppoja ja vaihtamaan ruokatavaroita ystävien kanssa.

Ruotsin kilpailuvirasto on huomauttanut elintarvikealalla olevan heikko kilpailutilanne, mikä on vaikuttanut kuluttajahintojen nousuun. Ruotsin hallitus on jo kutsunut suurimpien ruokakauppaketjujen johtajat koolle keskustelemaan hintapolitiikasta.

Kampanja on saanut laajaa huomiota ja herättänyt poliittista keskustelua. Vasemmistopuolueen johtaja Nooshi Dadgostar on ilmoittanut tukevansa boikottia ja vaatii hallitukselta toimia ruoan hintojen laskemiseksi.

Mielenosoituksissa on nähty myös eläkeläisiä, jotka kertovat joutuvansa jättämään ostoksia kaupasta hintojen vuoksi. He ehdottavat esimerkiksi arvonlisäveron poistamista peruselintarvikkeista.

”Joudun pyytämään koko ajan raha-apua lapsenlapsiltani, koska eläkkeeni ei riitä”, kertoo toinen eläkeläinen, Yvonne Domeij.

Elinkeinoelämä on kritisoinut boikottia ja väittää, että syyt korkeisiin hintoihin eivät ole yksittäisissä ruokakaupoissa, vaan laajemmissa taloudellisissa tekijöissä kuten inflaatiossa ja huonoissa satoissa.

ICA-ketju on maininnut, että he kokevat boikotoinnin vakavasti ja ovat tuoneet esiin, että korkeiden hintojen taustalla ovat useat tekijät, kuten kallis sähkö ja liiketoiminnan kustannukset. Yritys haluaa viestiä asiakkaidensa kanssa, että he ovat myös riippuvaisia paikallisista yhteisöistä.

Tämä boikottikampanja ei siis ole vain kuluttajien asettama haaste ruokaketjuille, vaan se heijastaa laajempaa taloudellista epävarmuutta ja turhautumista ruotsalaisten keskuudessa.