Tuore tutkimus Vaasan yliopistosta paljastaa, että suomalaiset asioivat pääasiassa vain kahdessa kaupassa päivittäistavaroidensa hankkimiseksi. Tämä väite tulee Väitöskirjatutkija Veijo Hukarin tutkimuksesta, joka käsittelee suomalaista päivittäistavarakauppaa ja sen keskittymisilmiöitä.

Tutkimustulosten mukaan S-ryhmän korkea markkinaosuus johtuu Suomessa vallitsevasta verotusjärjestelmästä, jota ryhmä hyödyntää tehokkaasti tarjotessaan asiakkailleen bonuksia. SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine kuitenkin huomauttaa, että markkinaosuuden kasvu on seurausta pitkäjänteisestä työstä, joka on keskittynyt korkeaan palvelutasoon ja kilpailukykyiseen hinnoitteluun.

”Markkinaosuuden muodostuminen on monen tekijän summa, ja se kertoo asiakastyytyväisyydestä sekä palveluverkoston kattavuudesta”, Laine sanoo. Toisin kuin Hukari väittää, Laineen mielestä verotuskäytännöt eivät ole suosineet kuluttajaosuuskuntia, ja S-ryhmän bonusjärjestelmä on verrattavissa muiden alan toimijoiden tarjoamiin alennuksiin.

Hukarin väitöskirjassa esitetään, että Suomessa on duopolistinen kilpailutilanne, jossa S-ryhmän markkinaosuus on 47 prosenttia ja K-ryhmän reilu 35 prosenttia. Vain saksalainen Lidl, joka hallitsee lähes 10 prosenttia markkinoista, on merkittävä haastaja. Tämä herättää kysymyksiä markkinoiden dynamiikasta ja tulevaisuudesta, erityisesti sen jälkeen, kun Lidl saapui Suomeen 2000-luvun alussa, joka kiristi kilpailutilannetta entisestään.

Hukari korostaa, että kilpailutilanne on johtanut siihen, että S-ryhmä on kyennyt nousemaan voittoisaksi pelaajaksi hyvin haastavassa ympäristössä. Hän viittaa myös siihen, että yli puolella suomalaisista on S-etu -kortti, mikä antaa yhdelle kuluttajasuunnalle merkittävän edun.

Yliopisto julkaisi myöhemmin tarkennuksia Hukarin tutkimukseen, ja tunnustaa aiemmassa tiedotteessa olleen puutteellista informaatiota ja harhaanjohtavia kuvaamia. Verohallinto puolestaan ilmoitti, että bonuksina saatu asiakashyvitys on lähtökohtaisesti verovapaata tuloa, mikä tekee siitä entistä houkuttelevamman asiakkaille.

Väitöskirjassa käsitellään myös 1990-luvun markkinahäiriöitä, joista monet toimijat, kuten E-liike, Spar ja Stockmann, tippuivat pois kovan kilpailun vuoksi. Laine muistuttaa, että S-ryhmä on kyennyt sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin ja ylläpitämään asiakasuskollisuutta.

Vaikka S-ryhmä on onnistunut kasvamaan ja vakiinnuttamaan asemansa Suomen markkinoilla, Laineen mukaan kilpailu tulee vain kiristymään. Tulevaisuudessa uusia pelaajia saattaa ilmestyä kentälle, vaikka markkinat ovatkin haastavat.

Lopin tuloksena voi todeta, että kilpailutilanne Suomessa on monivaiheinen ja jatkuvasti kehittyvä. Se, kuinka S-ryhmä pystyy ylläpitämään johtoasemaansa nykypäivän kuluttajamarkkinoilla, herättää suurta kiinnostusta niin asiantuntijoissa kuin kuluttajissakin. Kuka tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan?