Suomessa säätiöiden merkitys on viime vuosina kasvanut merkittävästi, erityisesti talouden haasteiden myötä. Vain reilut viisi vuotta sitten jaettavat apurahat olivat 500–3000 euron luokkaa. Nyt Hämeenlinnan seudulla jaettavien apurahojen määrä on noussut jo miljoonaan euroon, mikä osoittaa säätiöiden kasvavaa roolia paikallisessa kehityksessä.

Valtion ja kuntien leikkaukset tieteelliselle, kulttuuriselle ja yhdistyksille suunnatulle tuelle ovat tehneet säätiöistä yhä tärkeämpiä rahoittajia. Säätiöiden etu- ja tukijärjestön, Säätiöt ja rahastot ry:n, toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu on huolissaan julkisen rahoituksen leikkauksista, ja hän korostaa, että säätiöiden on ajateltava toimintaansa pitkäjänteisesti.

Säätiöiden myötävaikutuksella on ollut laajoja vaikutuksia: koko Suomi pysyy elinvoimaisena, kun paikalliset yhteisöt saavat tukea ja rahoitusta. Suvikumpu nostaa esiin erityisesti paikallisten säätiöiden merkityksen asukkaiden hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen.

Lääketieteen rahoituksessa säätiöt ovat nykyisin keskeisiä toimijoita. Kotimaiset säätiöt rahoittavat jo kolmanneksen lääketieteen tutkimuksesta Suomessa, ja esimerkiksi Haämeen ammattikorkeakoulu ja Kanta-Hämeen keskussairaalan tutkimusryhmät ovat saaneet kumpikin merkittävän osan rahoituksestaan säätiöiltä. Yhteensä kaikki säätiöt jakavat vuosittain lähes 300 miljoonaa euroa tieteeseen.

Hauho ja Renko, kaksi vahvaa säästöpankkisäätiötä, lupasivat viime keväänä Hämälinnan tekojäätikköhankkeelle 300 000 euroa. Säätiöiden rahoitus mahdollistaa alueen kehittämisen ja tukee paikallisia hankkeita, kuten HPK:n juniorijääkiekon uutta liikuntakoulua, joka sai hiljattain 33 000 euroa.

Eikä vain nuoret, vaan myös ympäristöhankkeet saavat osansa rahoituksesta. Hauholla on meneillään vesistöhanke, johon säätiö on myöntänyt jopa 150 000 euroa. Tämä osoittaa säätiöiden monipuolista toimintaa ja sitoutumista kestävään kehitykseen.

Suomessa säätiöitä on kaiken kaikkiaan 2 700, ja niiden rooli kasvaa entisestään, kun julkinen rahoitus supistuu. Säätiöt ovat avainasemassa tulevaisuuden hyvinvoinnin ja kulttuurin tukemisessa, mutta niiden kyky vastata kaikille kasvaviin tarpeisiin on uhattuna. Tulevaisuuden rahoitusstrategioissa on syytä miettiä ratkaisujen löytämistä, jotta säätiöiden tarjoama tuki voisi jatkua ja laajentua.