Politiikka

SDP:n kansanedustaja Eemeli Peltonen on ilmaissut huolensa hallituksen toimista kuntien normien vähentämisessä, kutsuen niitä bluffiksi, joka voi käydä kunnille kalliiksi. Peltonen viittaa Kuntaliiton äskettäin julkaiseen tutkimukseen, jonka mukaan hallituksen lupaukset kuntien velvoitteiden keventämisestä eivät ole toteutumassa odotusten mukaan.

Normitutka-tutkimus paljastaa, että tällä hetkellä eduskunta on nykyisen hallituksen aloitteesta asettanut kunnille 14 uutta velvoitetta ja vähentänyt vain 17 velvoitetta. Peltonen kritisoi hallituksen lähestymistapaa ja muistuttaa, että alun perin hallitus lupasi vähentää kuntien normeja ja rahoitusta samassa suhteessa.

Kuntien osalta tilanne on huolestuttava, sillä tänä vuonna valtionosuuksia leikataan yhteensä 23 miljoonaa euroa, mutta purkuun ei ole näkynyt merkkejä. ”Hallitus asettaa kunnallisen rahoituksen todella tukalaan tilanteeseen”, Peltonen toteaa. ”Tämä vaikuttaa siltä, että normien purkaminen on vain peite leikkauksille, jotka kunnallisen hallinnon on katettava ilman, että tehtävät todella vähenevät.”

Peltonen korostaa, että tilanne ei ole ollut SDP:lle yllätys. Hallintovaliokunnassa SDP on nostanut esille normien purkamisen ja rahoitusleikkausten välistä epäsuhtaa jo viime syksynä, käsiteltyään kuluvan vuoden valtion budjettia. Kuntaliiton tutkimus tukee heidän näkemyksiään.

”Kuntien tilanne on vain menossa huonompaan suuntaan. Viime kevään kehysriihessä hallitus linjasi, että säästöjä voidaan saada aikaan purkamalla kuntien normeja jopa 100 miljoonaa euroa. On odotettavissa, että leikkaukset jatkuvat, vaikka tehtävät eivät vähene lainkaan suhteessa rahoitusleikkauksiin”, Peltonen varoittaa.

Hän huomauttaa, että tämä on suuri isku kunnille, jotka kohtaavat muutenkin taloudellisia haasteita tulevina vuosina. Hallituksen politiikka uhkaa käydä kunnille erittäin kalliiksi. Kuntaliiton ja SDP:n mukaan tässä on kyse paitsi taloudellisista seurauksista myös kuntien mahdollisuudesta tarjota laadukkaita palveluja kansalaisilleen.

Kunnat toimivat tärkeinä palveluntuottajina, ja niiden taloudellinen hyvinvointi on avainasemassa koko valtion talouden kannalta. On syytä kysyä, kuinka pitkälle kunnalliset hallinnot pystyvät sietämään jatkuvia leikkauksia ja normimuutoksia ilman, että tämä näkyy palveluiden laadun heikkenemisenä.