Alkuperäiset tunnelmat Bakun ilmastokokouksessa ovat sekavat. Maiden näkemykset ovat edelleen "todella kaukana toisistaan", eikä puheenjohtajamaa Azerbaidžan ole edistynyt päätavoitteessa, päästöjen hillinnässä.

Suomalaisneuvottelijat kuvaavat tätä tilannetta YK:n ilmastokokouksessa, joka on edennyt jo ratkaisevaan viikkoonsa, jolloin maailman maiden ministerit saapuvat paikalle toivoen, että poliittiset päätöksentekijät voisivat tehdä myönteisiä päätöksiä. Tällä hetkellä kuitenkin lähes kaikki keskeiset kysymykset ovat yhä ratkaisematta.

Raportin mukaan neuvottelut on siirretty ministeritasolle ilman edistymistä EU:lle tärkeissä asioissa. "Lähtötilanne on heikko, lähes kaikki päätettävät asiat jäävät auki", sanotaan raportissa, joka jaettiin medialle maanantaina.

Erityisesti Azerbaidžanin presidentti Ilham Aliyevin EU:ta, Yhdysvaltoja ja lännen mediaa kohtaan esittämä kriittinen puhe avajaisissa herätti huolta. Aliyev esitti öljyn ja kaasun olevan "jumalan lahja" ja kysyi, miten viime vuonna saavutettua fossiilisista polttoaineista irtautumista tullaan toteuttamaan käytännössä. Samalla hän syytti Ranskaa ja Hollantia kolonialismista, minkä seurauksena Ranskan ministeri perui tulonsa Bakuun.

Lisäksi lähes kaikki G20-maiden johtajat jättäytyivät kokouksesta pois, osallistuen sen sijaan Brasilian huippukokoukseen. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti myös jäävänsä pois omien kiireidensä vuoksi. Reportaasi tulkitsee, että tämä oli suuri pettymys Aliyeville, mikä osaltaan saattoi vaikuttaa hänen voimakkaisiin lausuntoihinsa.

Kokouksessa nähtiin myös yllättävä ulosmarssi, kun Argentiinan neuvottelijat poistuivat paikalta presidentti Javier Milein käskystä, joka on tunnettu ilmastodenialismistaan. Tämä osoittaa, kuinka vaikeaa ilmastodiplomatialla tällä hetkellä on.

EU:n pääneuvottelija Outi Honkatukia luonnehtii ensimmäistä neuvotteluviikkoa Bakussa huonoksi, ja erityisesti Saudi-Arabia on ollut suurena esteenä neuvottelujen etenemiselle jyrkän asenteensa vuoksi. "He kieltäytyvät kaikista rakentavista ehdotuksista. Tämä tekee neuvotteluiden onnistumisesta mahdotonta ilman yhteistyöhalukkuutta", Honkatukia toteaa.

Neuvotteluiden suurimpana haasteena on ilmastorahoitus, jota kehitysmaat tarvitsevat selvitäkseen siirtymisestä puhtaaseen energiaan. Viime viikolla Kiina ja G77-maaryhmä esittivät vaatimuksen, että lännen tulisi maksaa jopa 1,3 biljoonaa dollaria vuodessa ilmastorahoitusta, mikä on merkittävä nousu aiemmasta 100 miljardista dollarista.

Yksi mahdollinen syy neuvottelujen epäonnistumiseen on myös se, että Kiina ja rikkaat öljymaat eivät halua osallistua rahoitusvelvoitteiden toteuttamiseen. Tämä on EU:lle erityisen huolestuttavaa, sillä se on halunnut laajentaa rahoittajien joukkoa.

Bakussa tilanne on toistaiseksi täysin jumissa. Neuvotteluasemat ovat pysyneet paikallaan, eikä kumpikaan osapuoli ole valmis joustamaan. "Onko kokouksesta siis tulossa pannukakku, kuten Kööpenhaminan ilmastokokouksesta?," kysyy Honkatukia. Tällöin puheenjohtajamaan puutteet estivät sopimusten syntymisen.

Kuitenkin toiveita paremmasta on edelleen olemassa. Mikäli Bakussa onnistutaan saavuttamaan edes jonkinlainen järkevä rahoitustavoite ja päästöjen vähentämiseen liittyvä kirjaus, se voitaisiin nähdä merkittävänä askeleena kohti parempaa kansainvälistä yhteistyötä ilmastonmuutoksen torjumisessa.