Energian kokonaiskulutus Suomessa kasvoi viime vuonna 2 prosenttia, ylittäen 1,32 miljoonan terajoulen (TJ) rajan, kertoo Tilastokeskus. Tämä kehitys tuo valoa energiapoliittiseen keskusteluun ja nostaa esiin puhtaan energian mahdollisuudet.

Käyttämällä CO2-vapaata ydinenergiaa sekä tuuli- ja vesivoimaa, Suomessa päästöt vähenivät 14 prosenttia. Tämä on suurin askel kohti puhtaampaa energiajärjestelmää, ja 2023 on ollut vuodenaika, jolloin tämä siirtymä on ottanut valtavan harppauksen eteenpäin.

Investoinnit tuulivoimatuotantoon ovat jatkuneet, ja merkittävästi parantunut aurinkovoiman tuotanto, yhdessä Olkiluoto 3 -ydinvoimalan ensimmäisen koko vuoden käytön kanssa, on vähentänyt fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kysyntää. Voimala on ollut avainasemassa maan energiapolitiikassa, ja sen onnistunut käyttöönotto vahvistaa energiamurrosta.

Vesivoiman tuotanto kasvoi myös verrattuna edelliseen vuoteen, ja puhtaat energiamuodot kattavat nyt jopa 79 prosenttia Suomen sähköntarpeesta, kasvaen yhdestä vuodesta toiseen. Suurempi osuus uusiutuvasta energiasta on hieno saavutus, mutta vuonna 2023 uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaiskulutuksesta nousi vain 42 prosenttiin, mikä on huolestuttavaa, kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyys.

Aurinko-, tuuli- ja vesivoiman tuotteet ovat selkeästi nousseet; aurinkovoiman tuotanto kasvoi jopa 83 prosenttia. Tämä lupaa hyvää, vaikka sen osuus kokonaiskulutuksesta on vain 0,2 prosenttia. Tuuli- ja vesivoiman osuudet pysyvät huomattavina energialähteinä maassamme, ja niiden kehitystä on seurattava tarkasti.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen kulutus laski 10 prosenttia. Poikkeuksena oli maakaasu, jonka käyttö kasvoi 9 prosenttia pandemian jälkeisessä maailmassa ja energian hintojen heilahteluissa. Tämä osoittaa, kuinka energiamarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, ja Suomi on edelleen riippuvainen tietyistä fossiilisista energialähteistä.

Yksi historiallisista hetkistä näkyi tieliikenteessä, jossa energiankulutus laski alimmalle tasolleen yli 20 vuoteen. Tämä johtui osittain dieselpolttoaineen 5 prosentin laskusta kulutuksessa. Samalla moottoribensiinin kulutus kasvoi 1,5 prosenttia, joka kuuluu huolestuttaviin ilmiöihin, koska se viittaa yhä fossiilisen energian käytön jatkuvuuteen.

Muutos sähkön käyttöön tieliikenteessä korostuu, sillä se lisääntyi 67 prosenttia. Sähkön osuus tieliikenteen energialähteistä nousi 1,6 prosenttiin. Vaikka tämä kuulostaa hyvältä uutiselta, on syytä huomata, että kaasuisten energialähteiden (maakaasu ja biokaasu) yhteiskäyttö lisääntyi vain 13 prosenttia, mikä pitää gasoil ja biodiesel edelleen huolenaiheina energiapolitiikassa.

Kokonaisuutena Suomi on ottanut merkittäviä askeleita kohti kestävämpää tulevaisuutta, mutta haasteita riittää. Nyt on aika laajentaa uusiutuvan energian infrastruktuuria ja investoida puhtaisiin energiateknologioihin, jotta saamme aikaan todellista muutosta ja päästövähennystä. Seuraava kysymys kuuluu: kuinka nopeasti ja tehokkaasti voimme muuttaa energiapoliittiset tavoitteet todellisuudeksi?