Suomen ortodoksisen kirkon historian uusi luku avautui, kun Oulun metropoliitta Elia valittiin arkkipiispaksi Haminassa. Elia, oikealta nimeltään Matti Wallgrén, sai 24 ääntä ja voitti Haminan piispan Sergein äänin 24–9. Tämä vaali, jossa oli vain kaksi ehdokasta, käynnistyi Valamon luostarissa Heinäveteellä.

Elia toivoo, että kirkon sisäiset riidat jäävät taakse, ja aikoo rakentaa siltoja eri osastojen välille. Hän korosti avoimuuden ja keskinäisen kunnioituksen merkitystä: "Nyt alkaa uusi aika minun johdossani."

Elia kutsuu itseään keskusteleva ja kuunteleva johtaja, joka tähtää erityisesti ortodoksisen kirkon työntekijöiden tukemiseen. Hän on myös huomannut ortodoksisuuden kasvavan kiinnostuksen erityisesti nuorten miesten parissa. Elia uskoo, että myös ukrainalaiset pakolaiset voisivat löytää uuden yhteisönsä seurakunnista.

Toisin kuin monet edeltäjänsä, Elia ei ole elänyt munkkina ennen valintaansa. Hänen munkkivihkimyksensä tapahtui vasta valinnan jälkeen, jolloin hän sai nimekseen Elia pyhän profeetta Elia Tisbeläisen mukaan.

Arkkipiispa Elia ottaa vastuun Suomen ortodoksisen kirkon johtamisesta, jota on aiemmin toiminut arkkipiispa Leo vuodesta 2001. Leo siirtyy nyt eläkkeelle, ja Elia tuo mukanaan tuoreita ajatuksia ja uusia visioita kirkon tulevaisuudelle.

Poikkeuksellinen vaali herättää keskustelua ortodoksisen kirkon vuorovaikutuksesta modernin yhteiskunnan kanssa. Kysymys kuuluu: voiko Elian tyyppinen johtaja yhdistää perinteet ja nykyaikaiset arvot? Maallikkoedustajien ja papiston yhteistyö on ratkaisevaa kirkon tulevassa kehityksessä, ja Elian vaalitulos voi tuoda toivoa muutokselle.

Seuraavaksi Elia matkustaa Turkkiin, jossa hänen valintansa vahvistetaan piispojen synodissa. Hänen on määrä aloittaa tehtävässään jo tulevana sunnuntaina. Viralliset ripustuksensa arkkipiispan tehtäviin toteutuvat Uspenskin katedraalissa Helsingissä sunnuntaina 15. joulukuuta.