Suomi Arktisen Yhteistyön Uudelleentarkastelussa – Onko Meillä Aikaa Oikeille Liikkeille?

Arktinen alue on kuumempi kuin koskaan, ja syyt eivät rajoitu vain ilmastonmuutokseen – suurvaltapolitiikka on nyt enemmän kuin koskaan isossa roolissa.

Eikö Suomi ole jäänyt jalkoihin arktisessa politiikassaan? Ainakin osittain, ja pikainen suunnanmuutos on välttämätön. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ohjelmajohtaja Harri Mikkola toimi arktisessa tutkimuksessa ja väittää, että Suomen arktinen strategia, joka on vuodelta 2021 ja voimassa vuoteen 2030 asti, kaipaa kiireellistä päivitystä.

”Useimmat sen osat ovat vanhentuneita eivätkä enää vastaa nykypäivän tarpeita”, Mikkola sanoo. Lisäksi Suomella on mahdollisuus kasvaa arktisella osaamisellaan, joka kymmenen vuotta sitten oli verrattavissa Nokian menestykseen – mutta tämä odotus ei ole toteutunut.

Suomen on tärkeää miettiä, pysyykö arktinen yhteistyö jumissa sodan vuoksi, joka Venäjä aloitti Ukrainassa vuonna 2022. Tämä konfliktii on vaikuttanut voimakkaasti arktiseen toimintaympäristöön ja rikastuttanut suurvaltojen kilpailua alueella. Venäjän, Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen kamppailu resurssien ja vaikutusvallan osalta on entisestään iskenyt Suomea.

Mikkolan mielestä Suomen on ennakoitava arktisen alueen geostrategisen merkityksen kasvua, sillä Suomi ja Ruotsi ovat liittyneet Natoon, ja tämä on muuttanut kokonaiskuvaa. ”Arktisen vakauden ylläpitäminen on nykyisin haasteellisempaa kuin ennen”, hän lisää.

Venäjän aggressiiviset sotatoimet ovat romuttaneet pitkään jatkuneen arktisen yhteistyön, joka alkoi vuonna 1996 Arktisen neuvoston perustamisen myötä. Nykyisin jopa tärkeimpien yhteistyöelinten, kuten Arktisen neuvoston, asema on vakavassa vaarassa – neuvosto on käytännössä ollut toimettomana, mikä vaikuttaa negatiivisesti alueen rauhaan ja vakauteen.

Suomi ei kuitenkaan ole jäänyt täysin paikalleen. Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelma sisältää pohjoisen kehitystä käsitteleviä aloitteita, jotka pyrkivät vauhdittamaan talouskasvua ja investointeja. Arktinen geopolitiikka on myös huomioitava asialistalla, joten Suomi etsii uusi paikkaansa arktisessa kilpailussa.

Yhdysvaltojen myötävaikutus arktiselle alueelle on äärimmäisen tärkeää, mutta suhteessa Venäjään Suomen on harkittava toimenpiteitään tarkasti, sillä tilanne on muuttunut. Mikkola mainitsee Yhdysvaltojen ja Kanadan välisestä jäänmurtojuhlasopimuksesta, joka voisi tuoda Suomelle taloudellisia hyötyjä tulevaisuudessa.

”Arktisen osaamisen tulevaisuus on haasteellinen, mutta jos Suomi keskittyy pitkäjänteiseen kehityksensä, on se potentiaalinen voima arktisessa yhteistyössä”, Mikkola tiivistää. Holistinen lähestyminen alueen ongelmiin ja monivaiheinen strategia ovat avaimia, joiden on ohjattava Suomea tulevaisuuteen, ja näin torjua haasteita, jotka uhkaavat arktista rauhaa.