Suomen hallitus, pääministeri Petteri Orpon johdolla, julkaisi toisen tärkeän ilmoituksen puolustusrahoituksesta. Suomi aikoo nostaa puolustusmenot vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteestaan vuoteen 2029 mennessä. Tämä uutinen herättää huomiota, sillä nykyisin puolustusmenot ovat noin 2,5 prosenttia.

Nato-huippukokouksesta odotetaan painetta jäsenmailta, joiden on määrä nostaa puolustusmenojen osuus 2 prosenttiin. Tulevaisuuden arvioinnit kuitenkin ennakoivat, että tämä vaatimus tulee kasvamaan jopa 3-4 prosenttiin. Presidentti Donald Trump on jopa ehdottanut peräti viiden prosentin osuutta.

Hallituksen suunnitelmat tarkoittavat, että Suomelle on tulossa vuosittain 9-10 miljardin euron menot, mikä merkitsee kolmen miljardin euron lisäystä nykyisestä tasosta. Kysymys on kuitenkin siitä, mistä tämä lisärahoitus otetaan – mahdollista vaihtoehtoa ovat velka, veronkiristykset tai menoleikkaukset, ehkä jopa sosiaali- ja terveydenhuollosta.

On mahdollista, että tulevaisuuden budjetit eivät tule olemaan helppoja. Nykyinen valtiontalouden tilanne on haasteellinen, ja valtiovarainministeri Riikka Purra on jo kertonut, että seuraavalla vaalikaudella sopeutustarve voi olla jopa 10 miljardin luokkaa.

Hallituksen aikomuksista huolimatta oppositio on tulkinnut tämän myöhäiseksi vaalitempuksi. Julkisuudessa on myös käyty keskustelua siitä, onko lisäpanosto Soome puolustuskyvyn vahvistamiseksi tarpeellinen nykyisessä turvallisuustilanteessa.

Pääministeri Orpo on todennut, että olisi oikeudenmukaista, jos asevelvollisuuden kustannukset huomioitaisiin osana Suomen puolustusmenoja. Tämän myötä puolustusmenot voisivat käytännössä nousta lähelle kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on arvioinut asevelvollisuuden vaihtoehtoiskustannuksen olevan noin 0,4 prosenttia bkt:stä.

Orpon ennakoitu ilmoitus yllätti monet, sillä aiemmin kokoomus ei ollut vaatinut Natoa laskemaan asevelvollisuuden arvoa Suomen puolustusmenoihin. Puolustusministeri Antti Häkkänen on puolestaan todennut, että asevelvollisuuden huomioiminen Naton suuntaan on hankala kysymys, ja se voi johtaa mutkikkaisiin neuvotteluihin muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra on varoittanut, että laskentamekanismin muutokset voivat vääristää kuvan Suomen todellisesta puolustuksellisesta panostuksesta. Hänen mukaansa, mikäli Suomi avaa keskustelun asiasta Natossa, mahdollisuudet onnistua ovat heikot. Viime kädessä joka jäsenvaltio tarjoaa omat näkemyksensä puolustuskuluihin.

Kopra on myös todennut, että puolustussäästöjen hyväksyntä on mahdollinen vain, jos se tuodaan esiin kaikki jäsenvaltiot huomioon ottaen. Mikäli Suomi avaisi keskustelut, se voisi johtaa muiden NATO-maiden reaktioihin, jotka eivät ehkä ole Suomea hyödyttäviä.

Voidaan kysyä, onko tässä tilanteessa järkevää avata laajempia keskusteluja, tai pitäisikö hallituksen ensin keskittää energiaansa selkeämmän viestin antamiseen sekä sisäisesti että ulospäin Naton suuntaan, jotta hyvien puolustustaidon ja talouden rajat eivät hämärtyisi. Suomi onottamassa suurta askelta kohti strategista kehitystä, mutta mitä tämä tarkoittaa tulevaisuuden turvallisuus- ja ulkopolitiikassa? Asia, jota on syytä pohtia ja seurata tarkasti.