Suomessa valtion rooli taloudessa on ilmeinen ja merkittävä. Helsingin pörssin suurin yksittäinen omistaja on Suomi itse, ja valtion suorien osakeomistusten arvo kohoaa huimat 12,9 miljardiin euroon. Tämän lisäksi Solidiumin kautta valtio hallinnoi 7,2 miljardin euron osakeomaisuutta. Tämä tarkoittaa, että valtion osuus Helsingin pörssissä on yksi suurimmista länsipörsseissä.

Ruotsissa sen sijaan Tukholman pörssin hallitsee Wallenberg-suvun sijoitusyhtiö Investor, jonka pörssiomistusten arvo oli kesäkuun lopussa yhteensä 693,4 miljardia kruunua (noin 61,4 miljardia euroa). Tämä vertailu nostaa esiin kysymyksen siitä, onko Suomi valmis kilpailuun, jossa yksityiset sijoittajat ovat vahvasti esillä.

Markkinaraati-ohjelmassa keskusteltiin siitä, miten Suomi elää edelleen valtiokapitalismissa. Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman on vahvistanut, että valtion osuus omistajakunnasta on todennäköisesti länsipörssien suurin. ”Helsingin pörssi mahtuu tuottoprosenteillaan kolmen kärkeen maailman pörssien joukossa”, Husman lisää, vaikka Helsingin pörssin tuotot ovatkin jääneet Tukholman taakse.

Osakesijoitusten arvioimisessa tulevaisuuden näkymät ovat keskeisiä, ja Aktian salkunhoitaja Juuso Kenkkilä huomauttaa, että valtion omistajuudessa voi olla epävakauden elementtejä. ”Politiikka tuo mukanaan epävarmuutta yhtiöihin”, Kenkkilä sanoo, kuvaten poliittisten päätöksentekijöiden vaikutusta. Tämä voi vaikuttaa suoraan yhtiöiden arvostuskertoimiin.

Husman ja Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri korostavat kasvollisen omistajuuden merkitystä Suomessa. Ruotsissa on käytössä perhesijoitusyhtiöitä, jotka ovat valmiita ottamaan riskejä, ja tätä Husman pitää esimerkkinä Suomelle. ”Meidän on aktivoitava muita omistajia valtion rinnalle. Tämä voisi tuoda Suomeen lisää Investorin kaltaisia sijoitusyhtiöitä”, Lounasmeri toivoo.

Valtion läsnäolo omistajana voi olla sekä voimavara että este. Jos tahdot ymmärtää, miten valtion rooli muuttaa markkinoita, nousee tämä kysymys: Onko Suomi valmis ottamaan riskejä vai pelkääkö se epävarmuutta? Tämä kysymys jäävät ratkaistaviksi, kun Suomi etenee kohti tulevaisuutta.