Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan Suomi on onnistunut välttämään EU:n talouden tarkkailuluokan, mutta varovaisuutta vaaditaan edelleen. "Emme vieläkään voi olla täysin varmoja, onko sopeutamme menoja ja tuloja riittävästi", Purra totesi tiedotteessaan.

EU-komission päätös siitä, ettei se aio ehdottaa liiallisen alijäämän menettelyn aloittamista Suomen kohdalla, merkitsee suurta helpotusta. Suomessa tätä menettelyä kutsutaan usein talouden tarkkailuluokaksi. Komission syysennuste ennustaa, että Suomen julkisen talouden alijäämä tulee olemaan ensi vuonna 3,0 prosenttia, mikä on huomattavasti EU-maiden 3 prosenttia suurempaa.

Talouden kestävyys on avainasemassa, ja EU:n säännösten mukaan jäsenvaltioilla tulee olla velkaa enintään 60 prosenttia ja alijäämää korkeintaan kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitus arvioi, että sen jo toteuttamat sopeutustoimet ovat onnistuneet vähentämään alijäämää, mutta kaikkia talouden haasteita on vielä ratkaistavana.

Purra myös korostaa, että hallitus harkitsee lisäsopeutustoimien toteuttamista huhtikuussa pidettävässä puoliväliriihessä. EU-komissio suosittelee, että nettomenopolinjat hyväksytään, mikä tukee Suomen keskipitkän aikavälin taloussuunnitelmaa.

"Olen tyytyväinen siihen, että komissio on arvioinut suunnitelmamme myönteisesti. Olemme tehneet työtä julkisen talouden parantamiseksi, ei vain komission suositusten takia, vaan siksi, että se on välttämätöntä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi", Purra sanoo.

On kuitenkin olemassa huolenaiheita, sillä komissio on havainnut, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma ensi vuodelle ei täysin noudata sen asettamia finanssipoliittisia suosituksia. Komissio aikoo tarkistaa lukuja seuraavan kerran ensi keväänä.

Purra mainitsee myös huolestuttavasta tilanteesta, jossa talouden tarkkailuluokka voi lähestyä uudelleen. "Olemme lähellä pistettä, jossa menettelyn aloittaminen on jälleen voimistumassa. Suomen alijäämä- ja velka-asteet ovat euroalueen korkeammassa puoliskossa, mikä on syy pysyä valppaana", hän toteaa.

Monet asiantuntijat varoittavat, että vaikka Suomi tällä hetkellä välttääkseen talouden tarkkailuluokan, jatkossa voi olla tarpeen tehdä pidemmälle meneviä talousreformeja. Jatkuva keskityminen talouden vakauteen on ratkaisevaa, erityisesti epävakaana aikana, jolloin globaalit haasteet, kuten inflaatio ja energian hinnan nousu, vaikuttavat yhä enemmän jäsenvaltioihin.