Suomessa on alkanut toteuttaa varautumistoimia siihen, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei välttämättä sitoutuisi Naton 5. artiklaan, joka turvaa jäsenvaltioiden yhteisen puolustuksen.

Iltalehden tietojen mukaan useat ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa asiasta. Aiemmin Suomi ja sen johtohenkilöt ovat perustaneet turvallisuusstrategiansa siihen, että Yhdysvaltain asevoimat puolustaisi maata ja Baltian alueita mahdollisilta Venäjän hyökkäyksiltä.

Viimeisten kahden–kolmen viikon aikana tilannearvio on kuitenkin muuttunut, ja asiantuntijat ovat alkaneet tunnustaa uusien tosiasioiden olemassaolon.

"On tarpeen miettiä vaihtoehtoja," yksi lähde totesi. Suomalaiset viranomaiset miettivät, voidaanko Trumpin halukkuuteen vastustaa Venäjää enää luottaa. Lähteet korostavat, että keskustelua Naton 5. artiklan uskottavuudesta on käyty hallituksen ja puolueiden keskuudessa intensiivisesti.

Suomella on tärkeä rooli puolustusyhteistyössä Euroopassa, ja se osallistuu aktiivisesti moniin kansainvälisiin yhteisöihin. Esimerkiksi Suomi on JEF-joukoissa, jotka johtavat Britannia, ja niillä on oma komentorakenteensa. JEF-maat kokoontuvat toukokuussa Oslossa, ja tämä huippukokous ajoittuu juuri ennen Naton huippukokousta Hollannissa kesäkuussa.

Taustalla on myös vahva pohjoismainen puolustusyhteistyö, johon kuuluu yhteistyö Ruotsin kanssa kahdenvälisissä puolustussuunnitelmissa. Ranska on kutsunut Euroopan asevoimien komentajat kokoukseen Pariisiin, mikä saattaa vahvistaa eurooppalaista puolustusyhteistyötä Trumpin hallituksen sitoutumattomuudesta huolimatta.

Suomen hallitus, pääministeri Petteri Orpon johdolla, aikoo tiedottaa eduskunnalle muuttuneesta turvallisuustilanteesta ensi viikolla. Tällöin keskustellaan myös Trumpin Venäjä-politiikasta sekä Yhdysvaltojen sitoutumisesta Naton yhteiseen puolustukseen.

Asiantuntijat, kuten Keir Giles Britannian ulkopoliittisesta instituutista, ovat ilmaisseet huolensa Naton 5. artiklan uskottavuuden heikentymisestä Trumpin hallinnon aikana. On arvioitu, että Yhdysvaltojen sitoutumattomuus voisi olla katastrofaalinen, ja sen seurauksena Suomi saattaa joutua laatimaan varautumissuunnitelmia Venäjän mahdollisen hyökkäyksen varalta ilman Yhdysvaltojen apua.

Ukrainan puolustuskyvyn varmistaminen on kiireellisin prioriteetti nykyisessä geopolitiikassa, varsinkin ottaen huomioon Yhdysvaltojen mahdolliset tulevat liikkeitä.