Viime perjantaina ympäristöliikkeet tärvelivät Eduskuntalon pylväät, herättäen voimakasta pöyristystä sekä kansanedustajien että kansalaisten keskuudessa. Törväys nähtiin jopa hyökkäyksenä demokratiaa vastaan, mikä nosti kysymyksiä siitä, mitä ympäristöaktivistit aikovat tehdä seuraavaksi saavuttaakseen huomiota asialleen.

Tutkija Henna-Elise Ventovirta, joka tutkii ympäristöliikkeitä Tampereen yliopistossa, kertoo, että aktivistien protestimenetelmissä on tapahtunut muutoksia 2010-luvulta lähtien, mutta väkivaltatoimia ei ole raportoitu. ”Ryhmät järjestävät yhä enemmän lakkoja, kuten koulu- tai syömälakkoja”, hän huomauttaa.

Uusina vaikuttamiskeinoina on nähty infrastruktuurin haltuunotto, kuten valtaus, jossa aktivistit estävät pääsyn ympäristöä vahingoittaviin kohteisiin. Mielenosoittajat ovat myös liimanneet kehonosiaan kiinni rakenteisiin ja estäneet liikennettä istumaprotesteilla.

Ventovirta kertoo, että metsien kaatamista on vastustettu valtaamalla alueita ja rakentamalla niihin majoja. Samalla aktivistitoiminta on levinnyt yhä laajemmaksi. Esimerkiksi Berliinissä viime vuonna klimatoivat aktivistit tärvelivät ikonisen Brandenburgin portin, herättäen laajaa keskustelua saksalaisessa ympäristöliikkeessä.

Saksassa Letzte Generation -yhdistys, joka tarkoittaa viimeistä sukupolvea, on lisännyt syömälakkojen järjestämistä ja lentokenttien valtaamista. Huolimatta tämän ryhmän yhä näkyvämmästä roolista mielenosoituksissa, Ventoviran mukaan väkivaltaisuuteen he eivät ole syyllistyneet.

”Useimmat ympäristö- ja ilmastoliikkeet, jotka harjoittavat kansalaistottelemattomuutta ja suoraa toimintaa, pitävät rauhanomaisuutta ja väkivallattomuutta keskeisinä arvoinaan”, hän korostaa. Aktivistien pettymys hallitusten ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan on Ventovirran mukaan syy uusien mielenosoituskeinojen käyttöönottoon.

Esimerkiksi aktivistit ovat ryhtyneet aktiivisiin toimiin häiritsemään suoraan ympäristön tuhoamiseen osallistuvia yrityksiä. Erään tapauksen mukaan activistit sytyttivät tuleen Teslan tehtaalta johtavan sähkönsiirtolinjan Brandenburgissa, mikä pysäytti tehtaan tuotannon useaksi päiväksi.

Saksassa myös kaasuputkien rakennustöiden häirintä on lisääntynyt, ja aktivistit ovat jopa poranneet reikiä maakaasuputkiin.

Elokapina ja Greenpeace vakuuttavat, että heidän toimintatapansa ovat aina väkivallattomia. Elokapinan sisäisissä keskusteluissa käsiteltiin äskettäin viestiä, joka sisälsi väkivaltafantasioita, mutta liike reagoi nopeasti poistamalla viestin ja ilmoittamalla kyseessä olevan yksittäistapaus. Greenpeace on toiminut Suomessa jo 35 vuotta rauhanomaisessa hengessä.

Suojelupoliisi (Supo) pitää ympäristöliikkeitä tällä hetkellä kansallisesti turvallisuudelle uhkana ja seuraa mahdollisia muutoksia. Heidän arvionsa mukaan ilmastoliikkeet eivät tällä hetkellä uhkaa Suomen kansallista turvallisuutta, mutta paikallispoliisi vastaa hetkellisesti niihin liittyvistä häiriöistä.

”Yhteiskunnallinen liikehdintä, jossa ilmastoliikkeet toimivat, voi toisinaan aiheuttaa häiriöitä, mutta se ei uhkaa vakavasti turvallisuutta”, Supo ilmoittaa. Pitäkää silmät auki, sillä ympäristöaktivismi kehittyy ja voi yllättää meidät kaikki!