
Syyttäjälaitos käynnisti erikoisyksikön ruuhkien purkamiseksi – liki 2000 tapausta odottaa edelleen käsittelyä
2025-03-31
Kirjailija: Elias
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe on ilmaissut huolensa syyttäjälaisten yhä pahenevasta ruuhkasta, joka on saavuttanut sietämättömät mittasuhteet.
Koko maan syyttäjävirastoissa on tällä hetkellä noin 21 000 käsittelemätöntä tapausta, joista noin 1 800 on odottanut ratkaisua yli vuoden. Erityisesti Etelä-Suomen syyttäjäalueella tilanne on pahin, ja sinne on keskitetty erityiset toimenpiteet.
Syyttäjälaitos on perustanut uuden ruuhkanpurkuyksikön, jonka tehtävänä on käsitellä yli yhdeksän kuukautta vireillä olleita syyteharkintoja. Tavoitteena on ratkaista vuosina 2025-2027 yli 5 000 tapausta, mikä tuo helpotusta uupuneille syyttäjille.
"Ruuhkayksikön tapauksista noin 70 prosenttia tulee todennäköisesti olemaan Etelä-Suomen vanhoja juttuja," sanoo Rappe, joka painottaa, että uusi yksikkö ei ota käsittelyynsä laajoja talousrikoskokonaisuuksia.
"Keskitymme ennen kaikkea asioihin, jotka ovat kestäneet syyttäjällä kohtuuttoman pitkään ilman hyväksyttävää syytä," hän jatkaa.
Uudessa yksikössä työskentelee 14 syyttäjää ja kaksi syyttäjänsihteeriä eri puolilta Suomea, ja he jatkavat työntekoa omissa vakituisissa toimipaikoissaan.
Syyttäjät käsittelevät nyt aiempaa vähemmän tapauksia, vaikka syyttäjien määrä on kasvanut tuntuvasti – 380 syyttäjästä on nyt yli 420. Kuitenkin, juttujen kokonaismäärä on kasvanut niin paljon, että asian käsittelyaika on pidempi.
"Ennen koronapandemiaa syyttäjät ratkaisivat keskimäärin 230-235 tapausta vuodessa, mutta nyt tämä luku on laskenut noin 200:een," Rappe painottaa. Tämä kehitys on huolestuttavaa, koska se kumoaa syyttäjämäärän lisääntymisen hyödyt.
Syyttajien ikärakenteen nuorentuminen vaikuttaa myös tehokkuuteen. Monet kokeneet syyttäjät ovat siirtyneet eläkkeelle, ja heidän tilalleen on palkattu nuorempia juristeja, joiden tehokkuus ei alkuvaiheessa ole yhtä korkea. Lisäksi kokenut henkilöstö käyttää aikaa nuorten kouluttamiseen, mikä vie resursseja muista asioista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että syyttäjälaitos kamppailee esteiden ja resurssivajeen kanssa, mikä hidastaa rikosoikeudellista prosessia. Tämä on aiheuttanut huolta kansalaisten oikeusturvasta ja oikeudenmukaisuudesta yhteiskunnassa.