Tampereen yliopistollisen keskussairaalan suojeltu B-rakennus on tulessa – ainakin paikallisten terveydenhuollon toimijoiden haaveissa. Pirkanmaan hyvinvointialue (Pirha) on ilmoittanut halustaan purkaa tämä vanha rakennus, mutta tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä purkamiseen ei ole saatu lupaa.

Pirhan uudistamisohjelman johtaja Veli-Pekka Tanhuanpää on kertonut, että B-rakennuksessa on edelleen joitakin sairaalan toimintoja, jotka siirtyvät uuteen M-rakennukseen, joka valmistuu vuonna 2032. Tällä hetkellä tiloista noin 60 prosenttia on aktiivisessa käytössä, mutta 25 prosenttia on tyhjillään ja loput käytetään varastotilana.

Tanhuanpää varoittaa, että B-rakennuksen toiminta on tulevaisuudessa hyvin haasteellista. Hän painottaa, että tulevaisuudessa rakennuksen tulisi palvella jopa 2080-luvulle saakka. Nykyiset tilat eivät enää vastaa nykyaikaisen terveydenhuollon tarpeita, ja suuri osa ratkaisuista on jäänyt jälkeen – kuten 1960-luvulta peräisin olevat tekniset ratkaisut.

Pirhan rakennuttajapäällikkö Jarno Virolainen kertoo, että laajat peruskorjaukset olisivat tarpeen, jos B-rakennuksessa halutaan jatkaa toimintaa. Monet tekniset järjestelmät ovat tässä vaiheessa yhä vanhentuneita, mikä hankaloittaa niiden päivittämistä nykyaikaisiksi.

Lisäksi B-rakennuksen sisäilmaongelmat ovat herättäneet huolta henkilöstössä, joka on valittanut oireista. Tilannetta yritetään parantaa, mutta rakennus on niin huonossa kunnossa, että toimenpiteet ovat rajallisia.

Kampuseudun kehittyminen etenee kuitenkin, ja uusia rakennushankkeita suunnitellaan. Vaikka aiemmin uuden rakennuksen sijoittaminen B-rakennuksen viereen on kohdannut vastustusta, on uusia lupia alettu myöntää. Tämä muuttaa varmasti alueen maisemaa ja käyttömahdollisuuksia.

Tanhuanpään mukaan meitä on odottamassa merkittäviä muutoksia: kaupunki tulee saamaan uuden sairaalarakennuksen, joka tuo mukanaan 130 000 kerrosneliötä uutta tilaa. On kuitenkin kysymys siitä, miten ja missä aikarajassa tämä kaikki tapahtuu, koska B-rakennuksen kohtalo on yhä auki.

Lopulta kaikki silmät ovat kiinnittyneenä siihen, mitä tapahtuu B-rakennuksen tulevaisuudelle, ja erityisesti siihen, miten Pirkanmaan hyvinvointialue kykenee hyödyntämään tilansa uudella, modernilla tavalla. Onko B-rakennus se viimeinen este? Vai onko sen aika tullut?