Maahanmuuttoviraston tuoreiden arvioiden mukaan Suomessa tullaan tänä vuonna jättämään vain 2 000–3 000 ensimmäistä turvapaikkahakemusta, mikä on merkittävä lasku verrattuna edellisiin vuosiin. Viime vuonna hakemuksia jätettiin 2 948, ja vuonna 2023 määrä oli jopa 5 372.

Sisäministeri Mari Rantanen (ps) kommentoi tilannetta: "Suunta on oikea."

Migristä kehitysjohtaja Johannes Hirvelä nostaa kaksi pääsyytä turvapaikanhakijoiden määrän laskulle. Ensinnäkin Itärajan sulkeminen on rajoittanut hakijoiden pääsyä Suomeen. Tämä sulku, joka astui voimaan 15. joulukuuta 2023, on vähentänyt hakijoiden virtaa huomattavasti. Kansainvälisen suojelun hakeminen on siten keskitetty niille rajanylityspaikoille, jotka ovat edelleen avoinna, kuten lentokentille ja merisatamiin.

Toinen merkittävä tekijä on sisärajan tarkastusten käyttö Schengen-alueella, joka vaikuttaa siihen, kuinka moni pystyy kulkemaan EU-maiden läpi Suomeen. Hirvelä korostaa, että nämä rajoitukset ovat hillinneet turvapaikanhakijoiden liikennettä.

Hirvelä mainitsee, että maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat muuttaneet Suomea vähemmän houkuttelevaksi kohteeksi turvapaikanhakijoille, vaikka todennettua vaikutusta ei välttämättä ole yhtä suurta kuin rajojen sulkemisella tai sisärajan tarkastuksilla.

Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, on ollut havaittavissa tiukentumista turvapaikanhakupolitiikassa. Viime vuonna eniten hakemuksia jätettiin Somaliasta, Afganistanista, Syyriasta, Nigeriasta ja Turkista.

Koronavuosina turvapaikanhakijoiden määrä laski merkittävästi, ja vuonna 2020 hakijoita oli vain noin 1 300.

Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä on myös laskussa. Viime vuonna hakemuksia jätettiin yhteensä 15 024, mutta arvion mukaan tämän vuoden lopussa määrä putoaa 16 999:ään. Talouden taantuma on vaikuttanut työntekijöiden hakemusten laskuun, mutta odotettavissa on toipumista vuonna 2026.

Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden määrä jatkaa kasvuaan, ja vuonna 2025 hakemusten arvioidaan nousevan 15 000:een ja vuonna 2026 jopa 16 000:een. Opiskelijoille on tehty kiristyksiä, mutta Suomi säilyy edelleen houkuttelevana opiskelumaana. Ulkomaalaisilla opiskelijoilla on laajat työskentelyoikeudet, ja he voivat tuoda perheensä Suomeen.

Viime vuonna 14 163 opiskelijaa haki ensimmäistä oleskelulupaa. Suurimpia hakijamaita olivat Bangladesh, Nepal, Intia, Sri Lanka ja Kiina.

Perheenyhdistämishakemukset ovat myös lisääntyneet merkittävästi ja olivat suurin ensimmäisen oleskeluluvan hakemusperuste vuonna 2024. Yhteensä 23 701 hakemusta jätettiin, joista suurin osa oli perheenjäsenten hakemuksia, jotka liittyivät Suomessa opiskeleviin tai työskenteleviin henkilöihin.

Vaikka Suomi kohtaa haasteita turvapaikanhakijoiden määrän suhteen, on maahanmuutto ja erilaiset hakemusperusteet, kuten koulutus ja perhesiteet, edelleen kasvukohteita, jotka ovat tärkeitä tulevaisuuden kannalta. Tämänhetkiset olosuhteet johtavat kuitenkin siihen, että tiukempia käytäntöjä ja arviointeja tarvitaan, jotta Suomi säilyy kestävänä teemana kansainvälisessä kontekstissa.