Opetusministeri Anders Adlercreutz (r) johtama opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) etsii uutta kansliapäällikköä. Kansliapäällikkö on ministeriön korkein virkamies, jonka rooli on keskeinen päätöksenteossa.

Viranhakuilmoituksen mukaan hakijalle eduksi katsotaan "erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito." Tämä ilmoitus on julkaistu valtion virallisessa Valtiolle.fi-työpaikkahakupalvelussa.

Suomessa, kaksikielisessä maassa, lain mukaan kansliapäällikön tehtävään vaaditaan erinomainen suomen kielen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen taito. Poikkeuksellista tässä tapauksessa on se, että hakijalta edellytetään vain ruotsin kielen erinomaisuutta, mikä herättää kysymyksiä ja keskustelua.

Turun yliopiston emeritusprofessori Seppo Koskinen on kritisoinut tätä käytäntöä, ja totesi, että ruotsin kielen taidon korostaminen on harvinaista. "En ole kuullut pitkään aikaan tällaista muualla kuin ruotsinkielisillä alueilla. Ruotsin kielen taito ylipäätään on vähentynyt, ja tuntuu, että tyydyttävä taitoakin on vaikeaa löytää", Koskinen sanoo.

Koskinen painottaa myös, että erinomainen kielitaito voi olla hakuilmoituksessa mukana, jos siihen on objektiivinen, perusteltu syy, mutta sen ei tulisi olla liian suuri rooli valintaprosessissa. "RKP:n kontekstissa tämä vaikuttaa selvästi kotiinpäin vedolta", hän arvioi.

Perustuslain mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi kansliapäällikön tehtävälle edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, monipuolista kokemusta sekä käytännön johtamistaitoja.

Iltalehden kysyttäessä OKM:n henkilöstöpäällikkö Anita Patoluodolta syitä ruotsin kielen erinomaisen taidon vaatimukseen, hän ilmoitti sen olevan tärkeä erityisesti ministeriön ruotsinkielisen yhteistyön vuoksi. Patoluoto korosti, että tämä kriteeri on tarkoitettu varmistamaan sujuva ruotsin kieli ministeriön tehtävissä, mutta se ei ole poissulkeva kriteeri.

Hakuilmoituksen valmistelussa on ollut mukana ministeriön henkilökunta yhdessä asianomaisten tahojen kanssa. Patoluoto vahvisti, että vaikka erinomainen kielitaito voi olla eduksi, se ei ole ehdoton vaatimus.

Erityisesti RKP:n alaisuudessa toimivan ministerin myötä on herännyt kysymyksiä mahdollisista kielipoliittisista vaikutuksista. Kuitenkin Patoluoto on vakuuttanut, että vaatimukset johtuvat enemmän viran hoitamisen tarpeista kuin poliittisista pyrkimyksistä.