Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu piti tiistaina järjestettyä Itämeren Naton jäsenvaltioiden huippukokousta ja sen yhteydessä nimettyä Itämeren vartioa strategisena viestinä. Pesun mukaan eri toimijoilla on omat keskeiset roolinsa Euroopan turvallisuudessa.

– On elintärkeää, että valtio- ja EU- sekä Natomaisella tasolla pystytään toimimaan mahdollisimman saumattomasti yhteen ja vastatoimet muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Tällöin kaikilla toimijoilla on paremmat mahdollisuudet reagoida uhkiin.

Naton sota-alukset toimivat pelotteena ja tiedusteluvälineinä

Natolla on korkea kynnys mennä kansainvälisillä merialueilla sotilaallisesti väliin, vaikka kriittisen merenalaiseen infrastruktuuriin kohdistuva uhka olisi pinnalla. Naton läsnäolon ja valvonnan kasvu Itämerellä on Pesun mukaan ensisijaisesti pelote.

– Nato-alukset ja niiden läsnäolo toimivat pelotteena ja viestin. Ne mahdollistavat myös tilannekuvan luomisen ja tiedustelun, hän kuvailee.

Nato on linjannut, että juuri perustetun Itämeren vartion toiminta jatkuu määrittämättömän ajan. Presidentti Aleksander Stubb arvioi tiedotustilaisuudessaan, että vartiotoiminnassa tilannetta tarkastellaan viikkojen ja kuukausien aikajänteellä.

Pesun mukaan Itämeren alueen liittolaisilla on intressi, että Naton toiminta Itämerellä olisi mahdollisimman pitkäaikaista, ainakin niin kauan kun vakava uhka kriittiseen infrastruktuuriin on olemassa.

– Natonkaan resurssit eivät ole loputtomat ja kyseessä on kuitenkin hyvin vaikeasti estettävä toiminta. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää olla realisti. Mitään aukotonta systeemiä ei kuitenkaan pystytä luomaan, hän muistuttaa.

Aika näyttää, miten yhteistyö ja toimet vaikuttavat. Pesu ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, että jännitteet Itämerellä olisivat lisääntyneet Naton läsnäolon myötä.

– Ei voida poissulkea sitä, että Naton päätettävyys ja toimien tehokkuutta myös kokeillaan.

Itämeri on Natolle kriittinen merialue

Pesun mukaan Nato on jo yli kymmenen vuotta panostanut Itämeren alueen turvallisuuteen voimakkaasti, sillä alue on poliittisesti herkkä. Arktisen alueen tai Mustanmeren alueen toimintatavat ovat vertailukelpoisia, mutta Itämerellä Naton toimintatapa on ollut selkeämpi.

– Se on yksi Euroopan turvallisuuden ja jopa kansainvälisen turvallisuuden polttopisteistä, sanoo vanhempi tutkija.

Pesun mukaan Itämeren maat ovat olleet hyvin yhtenäisiä siinä, kuinka hybridiuhkiin tulisi reagoida.

– Kaikki ovat tässä uuden äärellä. Parhaita toimintatapoja yritetään hahmottaa, ja konkreettisen toiminnan kautta ehtii nähdä, mikä toimii, mikä ei ja missä on vielä parantamisen varaa.

Itämeren alueen turvallisuustilanne on kireä, ja se edellyttää jatkuvaa kehittämistä ja vuoropuhelua alueen valtioiden kesken. Pesu uskoo, että tulevaisuuden yhteistyö tuo uusia mahdollisuuksia ja haasteita, joita on syytä tarkastella yhdessä.