Euroopassa tunnetaan nykyään turvallisuuspolitiikan suunnanmuutos, kun Saksa on valmistautumassa investoimaan valtavia summia puolustukseen. Tutkija Minna Ålander on avannut Uudessa Suomessakin keskustelun Saksan armeijan nykytilasta, joka on kriisissä ja ei houkuttele normaalien kansalaisten palvelukseen liittymistä.

Saksan puolustuspolitiikka on kokenut merkittäviä muutoksia, erityisesti vuodesta 2020 lähtien, jolloin maa astui taloudelliselle ansalle, joka on nyt avannut oven suuriin investointeihin. Viime viikolla Saksan liittopäivät hyväksyivät puolustukseen suunnatun 500 miljardin euron infrastruktuuripaketin, mikä on yksi suurimmista puolustusmenoista Euroopassa toiseen maailmansotaan jälkeen.

Tutkija Ålander huomauttaa, että vaikka näin suuret investoinnit ovat tärkeitä, on tärkeää kysyä, miksi Saksan armeija ei houkuttele enempää kohtaloaan etsiviä nuoria. Saksan armeijassa on havaittavissa huolestuttavaa trendiä: yhä harvemmalla nuorella on halua hakeutua asepalvelukseen. Tämä johtuu osittain siitä, että armeijassa on raportoitu ongelmia vihapuheen ja ilkivallan kanssa, sekä henkilökohtaisen kehityksen puutteesta.

Saksan hallituksen on nyt tärkeää keskittyä myös armeijan vetovoimatekijöiden kehittämiseen, jotta se pystyy houkuttelemaan ja pidättämään lahjakkuuksia. Miten Saksa aikoo varmistaa, että kansalaisten luottamus puolustusvoimiin palautuu ja että armeija voi edustaa yhteiskunnallista monimuotoisuutta, on kysymys, joka kaipaa vastauksia. Yhteiskuntapoliittiset muutokset sekä turvallisuustilanne Itä-Euroopassa asettavat paineita uudistaa armeijaa tehokkaasti. Tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta, mutta Saksan on ryhdyttävä toimiin välittömästi, jotta se ei jää jälkeen.