Työuraeläke on monille suomalaisille vielä melko tuntematon vaihtoehto. Tuoreen tutkimuksen valossa työuraeläke, joka otettiin käyttöön vuonna 2017 osana eläkkeiden uudistamista, täyttää sen tarkoituksen erityiseläkkeenä raskasta työtä tehneille, mutta sen käyttöaste on jäänyt yllättävän alhaiseksi.

Työuraeläkkeelle voi siirtyä 63-vuotiaana, mikäli takana on vähintään 38 vuotta raskasta työtä ja työkyky on merkittävästi heikentynyt. Tämä eläke muodosti tärkeän mahdollisuuden erityisesti fyysisesti raskasta työtä tekeville kuten rakennusalan ammattilaisille, metallityöntekijöille, hitsejille sekä kuljettajille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan ajanjaksolla 2018-2023 vain 459 henkilöä haki työuraeläkettä, vaikka hakemuksia oli peräti 1500.

Yleisimmin työuraeläkkeelle siirrytään teollisuuden aloilta. Erityisesti miehet, jotka muodostavat yli 90 prosenttia eläkkeensaajista, hyödyntävät tätä vaihtoehtoa. Naisilta eläkettä hakeneita on huomattavasti vähemmän, ja niiden hakemukset hylätään useammin. Syinä hylkäyksiin on usein se, ettei työn raskautta ole pystytty riittävästi todistamaan, erityisesti naisvaltaisilla aloilla.

Hakemukseen vaaditaan myös lääkärinlausunto sekä työnantajien kuvaukset ja todisteet edellisistä työnkuvista. Erikoistutkija Aart-Jan Riekhoff ETK:sta toteaa, että naisten on vaikeaa kerätä tarvittavaa näyttöä työn rasittavuudesta, mikä voi osaltaan selittää heidän alhaista osallistumistaan.

Työuraeläkkeen myöntämisessä otetaan huomioon sekä fyysinen että psyykkinen rasitus. Psyykkiseen kuormittavuuteen liittyvät esimerkiksi työskentely vuorovaikutteisissa ympäristöissä, joissa esiintyy jatkuvaa stressiä tai riskitekijöitä, kuten väkivallan uhkaa. Tämän vuoksi mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat työuraeläkettä enemmän kuin monet muut alat.

Eläkevakuuttaja Kevan tilastot osoittavat, että noin 75 prosenttia työuraeläkehakemuksista hylätään tiukkojen kriteerien vuoksi. Lisäksi on huomattava, että työuraeläkkeen määrittely ei ota huomioon tulevia eläkevuosia ennen vanhuuseläkettä, mikä tekee tästä etuudesta erityisen. Tämä on tärkeä seikka, sillä vanhusten eläkeiän nousu voi lisätä työuraeläkkeen vetovoimaa.

Riekhoff arvioi, että jatkossa työuraeläkkeen käyttö saattaa kasvaa, kun sekä eläkkeiden maksuaikojen pidentyminen että parempi tietoisuus eläkkeistä houkuttelevat uusia hakijoita. Eläkkeiden hakumenettelyä kuitenkin pidetään nykyisin monimutkaisena, ja sen läpäiseminen vaatii huolellista valmistautumista ja todistusaineistoa, mikä saattaa estää monia hakemasta.

Työuraeläke on harkittava vaihtoehto niille, jotka ovat tehneet raskasta työtä pitkään ja tuntevat, että heidän työkykynsä on heikentynyt. Kaiken kaikkiaan työuraeläke voi tarjota kaivattua helpotusta niille, jotka ovat vuosien aikana uupuneet vaativissa työntehtävissä.