Ukraina on saanut tuoretta tiedustelutietoa, että Venäjän presidentti Vladimir Putin saattaa harkita osallistumista G20-kokoukseen Brasilian Rio de Janeirossa marraskuussa. Tämä tieto on herättänyt keskustelua, sillä Brasilia on Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) jäsenvaltio, joka on myöntänyt Putinin pidättämiseen liittyvän orderin.

Brasilian presidentti Lula da Silva on aikaisemmin todennut, että hän ei aikone pidättää Putinia vierailun aikana, mikä herättää kansainvälisiä kysymyksiä ja kritiikkiä. "Voin sanoa teille, että jos olen Brasilian presidentti ja hän tulee Brasiliaan, häntä ei missään nimessä pidätetä," da Silva ilmoitti last G20-kokouksessa viime syyskuussa. Venäjän presidentti on myös vieraillut ICC:n jäsenmaassa Mongoliassa tänä vuonna, jossa häntä ei pidätetty energiapoliittisten suhteiden vuoksi.

Monet kansainväliset johtajat, mukaan lukien Ranskan presidentti Emmanuel Macron, ovat kommentoineet tilannetta. Macron on ilmaissut avoimuutensa Putinin osallistumiselle, mutta korosti, että kutsun tulisi olla kaikkien G20-maiden yhteinen päätös.

Samaan aikaan Paavi Franciscuksen Ukraina-lähettiläs, kardinaali Matteo Zuppi, on matkustanut Moskovaan keskustellakseen mahdollisesta vuoropuhelusta Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Zuppi on vieraillut Moskovassa aikaisemminkin ja hänen matkojensa tavoitteena on edistää rauhanomaista ratkaisua Ukrainan konfliktissa.

Ukraina on myös aloittanut suuria evakuointeja Sumyn alueelta, jonne on evakuoitu jo 37 000 asukasta Venäjän jatkuvasti pommittamalta alueelta. Sumyn alueen sotilashallinto on antanut pakollisen evakuointimääräyksen vielä 45 000 paikalliselle asukkaalle. Ukrainan armeija on tiivistänyt toimintaansa ja hyökännyt lähellä sijaitsevaan Kurskin alueeseen.

Saksan tiedustelupäällikkö Bruno Kahl on niin ikään varoittanut Venäjän sotilaallisista valmiuksista Natoon kohdistuvana uhkana lähivuosina. Hänen mukaansa Venäjän asevoimat voisivat olla valmiita hyökkäykseen Natoa vastaan vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi Venäjän viranomaiset ovat estäneet Discord-sovelluksen käytön maassa, mikä on herättänyt kummastusta, sillä se oli suosittu erityisesti nuorempien sotilaiden keskuudessa. Esteen jälkeen on kuitenkin avattu uusi sivusto, joka ohjaa suoraan rekrytointisivuille, mikä voi osoittaa hallituksen halua suojella rekrytointiprosessia.

Kansainvälinen yhteisö seuraa tiiviisti näitä kehityksiä, ja on epäselvää, miten tilanne vaikuttaa Ukrainan sodan jatkumiseen sekä laajemmin geopoliittiseen tasapainoon Euroopassa.

Jatkamme tapahtumien seuraamista ja raportointia – pysykää kanavalla!