Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) korosti lauantaina Ylen Ykkösaamussa, että Suomi teki tärkeän päätöksen liittyessään Natoon, mikä on täyttänyt erinomaisesti maan odotukset. Suomi liittyi Natoon kaksi vuotta sitten, ja tämä päätös on ollut historiallinen hetki suomalaiselle turvallisuuspolitiikalle.

Vahvistuksena asiasta, Valtonen kiitti myös tasavallan presidenttiä Alexander Stubbin aktiivista kansainvälistä toimintaa, jossa Stubb on tavannut merkittäviä johtajia, kuten Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. "Tasavallan presidentti on tehnyt erityisen hyvää työtä," Valtonen totesi, ja keskustelu Stubbin mahdollisuuksista edistää Euroopan intressejä herätti myös kysymyksiä siitä, tarvitseeko Suomi suuremman Euroopan maan edustajaa tässä suhteessa.

Valtonen painotti kuitenkin, ettei aika ole oikea soittaa Venäjän presidentille Vladimir Putinille, sillä Suomi tukee voimakkaasti Ukrainaa ja pyrkii heikentämään Venäjän vaikutusvaltaa talouspakotteilla. "Putinille ei ole aika nyt soittaa," hän sanoi selkeästi.

Viimeaikaisissa keskusteluissa on korostunut myös Yhdysvaltojen vaikutus aselevoneuvotteluissa. Suomen presidentti Stubb ehdotti aselevon alkamista, ja tämä ehdotus esiteltiin Pariisissa halukkaiden maiden koalition kokouksessa, johon osallistui 30 EU:n jäsenmaata sekä muita liittolaisia. Kuitenkin Yhdysvallat ei ole sitoutunut mihinkään määräaikaan aselevossa, mikä herättää huolta sen pitkäaikaisesta sitoutumisesta alueen vakauteen.

Valtonen uskoo, että Venäjän taloudellinen tila on vaikeutumassa, mikä tuo toivoa neuvottelujen käynnistämisestä tulevaisuudessa. "Venäjän talous ei kestä ikuisesti tällaista sotaa," hän huomautti ja lisäsi, että kansan tyytymättömyys Venäjällä kasvaa, kun kuluttajahinnat nousevat.

Myös tuoreimpien tietojen mukaan Yhdysvaltojen annetut tullit ovat voimaantulleet, mikä lisää jännitettä kansainvälisessä kaupassa. Euroopalla on mahdollisuus vastata näihin tulleihin, mutta Valtonen varoitti, ettei tullisota olisi hyväksyttävä vaihtoehto. Hän toivoo, että tilanne johtaisi kaupan esteiden purkamiseen.

Jatkossa Suomi aikoo nostaa puolustusmenonsa vähintään kolmeen prosenttiin BKT:sta vuoteen 2029 mennessä, mikä on johtamassa merkittäviin budjettimuutoksiin. Valtioneuvoston on pohdittava, mistä varat otetaan, oli se sitten velan ottamista tai menoleikkauksia muualta.

Turvallisuus ja puolustus ovat Valtosen mukaan prioriteetteja, ja pitkällä aikavälillä Suomen on kyettävä rahoittamaan nämä välttämättömät menot omilla verotuloillaan.