Mikä on viharikos?

Vaikka rikoslaki ei suoraan määrittele viharikosta tai rasistista rikosta, on rasistinen vihamotiivi otettu huomioon rangaistuksen koventamisperusteena. Rikollisuus, joka kohdistuu tiettyihin ryhmiin perustuen ennakkoluuloihin tai vihamielisiin asenteisiin, on yhä merkittävä ongelma Suomessa.

Viharikoksiksi lasketaan rikokset, jotka kohdistuvat henkilöön, ryhmään tai omaisuuteen, ja joiden taustalla on vihamielisyys tai ennakkoluulot uhriin liittyen heidän etniseen tai kansalliseen taustaansa, uskontoonsa, sukupuoleensa, seksuaaliseen suuntautumiseensa, sukupuoli-identiteettiinsä, sukupuolen ilmaisemiseensa tai vammaisuuteensa.

On tärkeää huomioida, että viharikoksen määritelmä täyttyy, vaikka tekijä vain olettaisi uhrin kuuluvan johonkin edellä mainituista ryhmistä. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi henkilö saattaa joutua viharikosten kohteeksi pelkästään ulkoisista ominaisuuksistaan.

Esimerkiksi tilastot osoittavat, että somalit ja vammaiset ovat erityisesti alttiina viharikoksille. Helsingin Sanomien mukaan somalit ovat kokeneet useita hyökkäyksiä ja vihaviestejä sosiaalisessa mediassa. Samoin vammaiset ihmiset, erityisesti mielenterveysongelmista kärsivät, ovat olleet kohteena vihapuheelle ja väkivallalle.

Viharikoksista raportoiminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voimme paremmin ymmärtää ja ehkäistä näitä rikoksia tulevaisuudessa. Yhteiskunnan on turvattava kaikkien kansalaisten oikeudet ja varmistettava, että jokainen voi elää ilman pelkoa tai syrjintää.

Muista, että viharikokset eivät ole vain yksittäisten henkilöiden ongelma vaan koko yhteiskunnan ongelma, joka vaatii meidän kaikkien huomiota ja toimia.