Levoton Tuhkimo -elokuva vie katsojansa nostalgiselle matkalle legendaarisen Dingon, porilaisen rockyhtyeen, alkuaikoihin vuosina 1982-86. Elokuvan ensiesitys Joulupäivänä 2023 herättää erityisesti 80-luvun nuorten sydämissä muistoja ja tunteita, ja se on saanut kriitikoilta ylistäviä arvioita, kuten Seuran toimittaja Jukka Vuorion tunteelliset sanat: elokuvan ensihetket saavat kyyneleet silmiin.

Elokuvan juoni yhdistää tositapahtumia ja fiktiota, seuraillen Neumannin matkaa Poriin ja Dingon kehitystä kohti menestystä. Elokuvan alkuaikoina katsojat saavat kokea, kuinka bändi nousee valtakunnalliseksi ilmiöksi, joka herättää fanikulttuurin muun muassa nuorten tyttöjen keskuudessa. Dingon musiikki loi aikanaan aivan erityisen ja unohtumattoman yhteyden faneihinsa.

Monet meistä, jotka kasvoimme Dingon aikakaudella, muistavat hetkiä, jolloin lempibandimme kuvat vallitsivat nuorisolehtien sivuja ja musiikkivideot televisiossa. Itse muistan omasta lapsuudestani, kuinka Dingon kitarasoolot raikastuivat ystävien luona vinyyleiltä kuunnellessamme. Nostalgiannälkäisille tällaiset muistelot ovat kuin paluulippu nuoruuden aikakauteen.

Elokuvan ensimmäiset puoli tuntia ovat erityiset, ja ne tempaavat katsojan mukaansa. Neumann ja Dingo astuvat lähes raskaasti esille elokuvassa, ja voittokulku on upeasti kuvattu. Dingon keikoilta nähtävät livetaltioinnit, kuten vuoden 1984 Kaivopuiston ilmaiskonsertti, tuovat kovan nostalgiapotkun ja vievät tunnelman maanläheiseen rock-hengen aikakauteen.

Elokuvan pääroolissa nähtävä nuori Saku Taittonen, 28, tuo hienosti esiin Neumannin monimuotoisuuden – unelmien seuraaja, joka kuitenkin kamppailee omien demoniensa kanssa. Samoin Ronja Keiramo Neumannin puolisona ja Elias Salonen Dingon managerina todella vievät elokuvan syvemmälle ja rikastuttavat tarinaa.

Mari Rantasilan ohjaus on onnistunut ja tuo esiin 80-luvun tunnelmat ja tapahtumat kauniisti. Hänen työnsä ja näkemys Dingosta ovat ansioituneita, sillä monet fanit, kuten itse, antaisivat elokuvalle täydet pisteet. Dingo ei ollut vain bändi, vaan merkittävä osa suomalaista kulttuurihistoriaa.

Levoton Tuhkimo on elokuvana enemmän kuin vain yhteenveto yhdestä bändistä; se on kunnianosoitus ajalle, jolloin rockmusiikki nostettiin uuteen kukoistukseen Suomessa. Se saa myös uusia sukupolvia ymmärtämään, miksi Dingo oli ja on yhä niin erityinen osa Suomea. Vastaus on yksinkertainen: oikean musiikin ja unohtumattomien hetkien yhdistelmä.

Arvostelu: *****