1980-luvun puoliväli oli todellinen musiikkivallankumouksen aikakausi Suomessa. Porilainen Dingo, joka nousi kuin salama kirkkaalta taivaalta, ravisteli musiikkikenttää ja teki muuttuvan kulttuurin perusteellista jälkeä. Yhtye rikkoi ennätyksiä myyntilistoilla ja jätti jälkensä suomalaiseen popkulttuuriin.

Dingon keulakuva Pertti Nieminen, joka tunnetaan paremmin nimellä Neumann, oli nuoruuden vimma ja intohimo, kun hän kirjoitti ja sävelsi kymmeniä hittikappaleita. Hänen teoksissaan yhdistyvät teiniromantiikka ja kasariestetiikka, jotka ovat kestäneet aikaa yllättävän hyvin, ja tämän ansiosta Dingo on edelleen läheinen monien sydämille.

Elokuvassa "Levoton tuhkimo" (2024) ohjaaja Mari Rantasila tuo esille Dingon tarinan nostalgian ja sen ajan intensiivisyyden. Porilainen tausta vaikuttaa tarinan kertomistapaan; Rantasila ymmärtää syvällisesti, mitä paikallinen kulttuuri merkitsi Dingolle ja sen seuraajille. Elokuvan pääosia esittävät seuraavat näyttelijät: Saku Taittonen, Alvari Stenbäck, Mauno Terävä, Samuel Kujala, Emil Kihlström ja Reino Nordin.

Elokuvan merkittävimpiä piirteitä ovat sen autenttinen ajankuva sekä nostalgiset miljööt, jotka vievät katsojat suoraan 80-luvun Suomeen. Yhtyeen menestys näyttää nousevan helposti, kun demo äänitetään ja levytyssopimus solmitaan, mutta pian kaikki romahtaa hienovaraisesti. Elokuva ei kuitenkaan pelkää paljastaa Neumannin kamppailuja, kuten alkoholin käyttöä paineiden purkamiseksi, ja se kuvaa hienosti aikakauden glamouriä, mutta myös sen pimeitä puolia.

Valitettavasti Dingon huippu kaatui nopeasti, kun bändin keulakuva oli keskittynyt enemmän omaan erinomaisuuteensa kuin yhteistyöhön bändin muiden jäsenten kanssa. Kun bändi hajosi syksyllä 1986, uutiset tavoittivat kansan, ja vaikka Neumannin karisma jäi elämään, siitä tuli enemmän muisto kuin aktiivinen osuus musiikkimaailmassa.

Elokuvassa tarkastellaan myös Neumannin henkilökohtaista kehitystä, hänen kohtaamiaan haasteita ja suhteitaan sekä rauhattomuuksia. Vaikka elokuvassa käytetään runsaasti ääniarkistoja, Taittonen onnistuu tuomaan rooliinsa herkkyyttä ja läsnäoloa, jota katsojat arvostavat. Samoin muut näyttelijät, kuten Reino Nordin, tuovat esiin mielenkiintoisia näkökulmia musiikkibisneksen toimitukseen.

Elokuva on ajoittain haikea mutta samalla jännittävän energinen, sillä se kutsuu katsojat matkalle aikakauteen, jolloin musiikki todella muodosti kulttuurin ytimen. Rantasilan visio on luoda huomiota herättävä ja ajaton teos, joka paitsi kunnioittaa Dingoa myös luo keskustelua muusikoiden haasteista ja menestyksestä.

Miksi et tarttuisi tilaisuuteen ja uppoutuisi Neumannin ja Dingon vauhdikkaaseen tarinaan? Tule mukaan matkalle, joka paljastaa musiikkikulttuurin kätkettyjä puolia ja haasteita ja tuo esiin unohtumatonta aikakautta! Elokuvan ensi-ilta on tulossa pian, eivätkä katsojat halua missata tätä ainutlaatuista kokemusta.