Äskettäin lausuntokierrokselle asetettu luonnos uudisrakentamisen raja-arvoasetuksesta herättää huolta. Monien asiantuntijoiden mukaan esitetyt raja-arvot vuosille 2026 ja 2028 ovat kehitysmaa-tasoa ja tekevät Suomesta aloitteellisesti vähemmän kilpailukykyisen poiketen muita Pohjoismaita, kuten Tanskaa, jotka kehittävät rakennusregulaatioitaan tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. Vastaavasti muihin maihin verrattuna Suomi ei näytä olevan riittävän innokas kehittämään ympäristöystävällisempiä rakentamisen käytäntöjä.

Teollisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeää, että raja-arvoja kiristetään ja aikatauluja nopeutetaan, jotta investointien kasvu vähähiiliseen rakentamiseen saadaan aikaiseksi. Ilman selkeää suuntaa rakennusala jää junnaamaan paikoillaan, kun taas vihreiden rakennustuotteiden kysyntä kasvaa globaalisti.

Rakentaminen kasvaa vihdoin, mutta haasteet ovat edelleen läsnä

Forecon Oy:n tuoreimman ennusteen mukaan uudisrakentaminen kasvaa tänä vuonna lähes 10 % verrattuna vuoteen 2024. Omakotitalorakentamiselle ennustetaan jopa yli 20 % kasvua, mikä on hyvä uutinen sektoriin panostaville. Toisaalta kerrostalorakentaminen näyttää edelleen tuskailevan matalalla tasolla, vain muutaman prosentin kasvulla edellisvuoteen verrattuna. Liike- ja toimistorakentamisen määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti, jopa 20 %. Korjausrakentamisen volyymi puolestaan pysyy vuoden 2024 tasolla, ja sen arvo ylittää merkittävästi uudisrakentamisen arvon.

Uusia rakennustyyppejä syntyy, mutta vanhat kaatuvat

Omakotitalojen aloitusten määrä kasvoi yli 10 % viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana, ja rakennuslupakirjausten määrä nousi 14 %, joka viittaa siihen, että markkinoilla on potentiaalia. Kuitenkin hoivarakennusten rakentaminen on romahtanut yli 50 %:illa, ja myös opetusrakennusten aloitusten määrä laski kolmanneksella, mikä voi johtaa resurssien väärinkäyttöön. Julkisen rakentamisen kokonaismäärä laski 13 %:lla, mikä saattaa olla yllättävää niille, jotka ovat odottaneet hallituskohteiden kasvavan koronaepidemian jälkeen.

Puurakentamisen kasvu uhkaa tasoittua

Puurakentamisen osuus opetusrakennuksissa on noussut merkittävästi 28 %:iin, mikä viittaa koko alan asenteen muutokseen kohti luonnonmateriaalien hyödyntämistä. Teollisuus- ja julkisissa rakennuksissa puun osuus on kehittynyt positiviisesti, mutta puukerrostalojen osuus markkinoista jää silti alhaiseksi, vain 2 %. Positiivinen suunta näkyy kuitenkin vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä, jolloin puukerrostalojen aloitusten osuus nousi 5 %:iin. Pienkerrostaloissa puun osuus on kohonnut jopa 63 %:iin.

Yhteenvetona, Suomi seisoo haasteiden edessä kehittäessään rakennusalan sääntelyä ja ympäristöystävällisiä käytäntöjä, eikä voi jäädä odottamaan muiden maiden toimenpiteitä. Nyt on aika ottaa ohjat omiin käsiin ja luoda kunnianhimoisia tavoitteita, jotka varmistavat Suomen kilpailukyvyn ja ympäristön hyvinvoinnin tulevaisuudessa.