Sosiaali- ja terveysala sekä tietotekniikka ovat kaksi alaa, joilla odotetaan olevan runsaasti työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa, kuten työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ennusteet osoittavat. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan kysyntä on kasvamassa suurten ikäluokkien vanhenemisen myötä, mikä lisää hoivatyön tarpeita.

Temin asiantuntija Liisa Larja nostaa esiin, että vaikka lähihoitajien työttömyys on tällä hetkellä huolestuttavaa, on odotettavissa, että kysyntä elpyy, kun sote-alueiden rahoitushaasteet ratkaistaan. "Hoitoalan työpaikat tulevat olemaan kysyttyjä, ja alan merkitys kasvaa entisestään tulevina vuosina", Larja toteaa.

Toisaalta, kaupallinen ala joutuu ehkä nousemaan haasteisiin, sillä työntekijöiden määrä saattaa laskea verkkokauppojen kasvun ja itsepalvelukassojen yleistymisen myötä. Vaikka myyjät ovat edelleen yleisin ammatti Suomessa, ennustetaan alalle pitkällä aikavälillä laskua työllistymisennusteissa.

Lisäksi ICT-ala, joka on kehittynyt vahvasti viime vuosina, tarjoaa lupaavia työllistymismahdollisuuksia. Digitalisaatio, automaatio ja tekoälysovellusten kasvu tulevat varmasti generoimaan työpaikkakysyntää myös jatkossa. Larja huomauttaa, että koulutus on tärkeä tekijä työttömyyden riskin vähentämisessä ja korkeampien työllisyysasteiden saavuttamisessa.

Raakasti arvioiden, teollisuus ja rakennusala, joilla suhdanneherkkyys on korkea, tulevat kohtaamaan sekä boomeja että kriisejä. Esimerkiksi elektroniikan ja LVI-sektorin odotetaan parantavan tilannetta parin vuoden kuluessa, mutta nykyisin se on ollut vaihtelevaa. Teknologian kehitys, kuten autonominen rahtiliikenne, on aihe, joka herättää keskustelua, mutta toteutumiseen saattaa vielä kulua aikaa.

Koulutuspaikat ovat tänä vuonna haluttuja, erityisesti liiketoiminnan, sähkö- ja automaatioalan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoissa. Tämä johtaa siihen, että kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, mikä ylläpitää alan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. On myös syytä huomata, että vaikka jotkut alat, kuten venerakennus, kärsivät hakijapulasta, ovat ne silti löydettävissä kehityksellisesti merkittävästä paikasta.

Yhteishaussa ilmoittautui yli 82 000 hakijaa, joista suurin osa suuntautui lukioon ja ammatillisiin opintoihin. Tämä kertoo myös siitä, kuinka tärkeää on panostaa koulutukseen, joka tekee mahdolliseksi hyviä työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Opetushallitus jatkaa tiedotustyötä ja ottaa huomioon hakijamäärien kehittämisen eri koulutusmuodoissa.

Lopputulos on, että koulutus ja etenkin ammatillinen koulutus ovat avaimia hyvään työllistymiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin – oikean alan valitseminen voi merkitä eroa menestyksellä ja tulevalla urapolulla.