Joulukuun alussa tapahtui kaksi merkittävää vahinkoa Suomessa lyhyen ajan sisällä, kun kaivurin kauha katkaisi vahingossa tietoliikennekaapelin sekä Vihdissä että Espoossa. Ruotsin väestönsuojeluministeri Carl-Oskar Bohlin nosti asiasta kissan pöydälle Aftonbladetissa, ja epäilys sabotaasista valloitti keskustelun niin Ruotsissa kuin Suomessa.

Suojelupoliisin päällikkö Juha Martelius huomautti, että tällaiset tapahtumat ovat malliesimerkki siitä, kuinka epäluottamuksen ilmapiiri Suomessa on levinnyt. On huolestuttavaa, että jopa pienistä ongelmista käytetään hyväksi mahdollisuutta syyttää Venäjää.

Martelius korosti, että Vaikka Venäjän tiedustelupalvelut ovat kykeneviä ja aktiivisia, niiden ei pidä katsottaman olevan kaikkivoipaisia. ”On tärkeää muistaa, että heilläkään ei ole kykyä kontrolloida kaikkea”, hän sanoi.

Vaikka Suomessa ei ole todisteita siitä, että Venäjän erikoispalvelut olisivat suorittaneet operaatioita, muualla Euroopassa on havaittu useita tapauksia, joissa Venäjä olisi käyttänyt sijaistoimijoita omien tavoitteidensa saavuttamiseen. Tällaiset toimijat voivat esimerkiksi muuttaa tai häiritä yhteiskunnallista keskustelua tai jopa vahingoittaa kritiikkiä käsiteltyjä kohteita, kuten Ukrainan tueksi tarkoitettuja varastoja.

Martelius varmisti, että Suojelupoliisi on saanut ilmoituksia muilta Euroopan turvallisuuspalvelilta kymmenistä tapauksista, joissa on löytynyt yhteyksiä Venäjän tiedustelutoimintaan. Erityisesti uhkaavana Martelius piti itsestään syttyviä paketteja, joista Saksan viranomaiset varoittivat kesällä.

Suomessa on raportoitu myös useista droonihavainnoista, mutta mitään tukea Venäjän osallisuudelle ei ole toistaiseksi löytynyt. Ongelmat, kuten kaasuputkien vahingot, ovat herättäneet epäilyjä kiinalaisista aluksista, mutta Venäjän osuus näissä tapauksissa ei ole toistaiseksi vahvistunut.

The Wall Street Journal raportoi, että nimettömiä viranomaisia olisi tullut tietoa mahdollisista Venäjän sotilastiedusteluun liittyvistä ohjeista, mutta tätä tietoa on kiistetty suljetusti sekä Suojelupoliisin että presidentin taholta.

Vaikka todisteet puuttuvat, Martelius varoittaa liiallisesta naivisuudesta Venäjän suhteen. ”Perustelemme epäilimme Venäjää tietyissä tapauksissa, mutta on myös mahdollista, että olemme itse syyllisiä pelon lietsomiseen ilman järkeviä todisteita”, hän sanoo.

Martelius painottaa, että yhteiskunnallinen keskustelu asiasta on äärimmäisen tärkeää. Etenkin, kun puhuu kansallisen turvallisuuden pohjalta. ”Jos luotamme liikaa meihin kohdistuviin uhkiin ja unohtamme riippumattoman tutkinnan merkityksen, voi se vain vahvistaa Venäjän tavoitteita”, hän toteaa.

Tulevaisuudessa on tärkeää säilyttää valppaus ja kritiikki ilman perusteettomia syytöksiä, jotta voimme torjua todellisia uhkia, joita Venäjä ja muut mahdolliset toimijat voivat aiheuttaa. Suojelupoliisi ja Keskusrikospoliisi tulevat jatkamaan tutkimuksia epäilyksistä ja varmistavat, että kansallista turvallisuutta ei uhata ilman järkeviä perusteita.